Julkisten alueiden suojaaminen esteillä on kaksipiippuinen asia
Olisi naiivia ajatella, että Suomeen ei voitaisi tehdä terrori-iskua, toteavat sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. He kommentoivat asiaa iltapäivällä ennen tietoa Turun puukotuksista.
Risikon mukaan turvallisuudesta tulee olla aina vähän huolissaan eikä turvallisuudentunteeseen saa tuudittautua Suomessakaan.
– Niin paljon kuin haluaisin ministerinä sanoa, että tällaista (terrori-iskua) ei tapahdu, mutta tällaista voi tapahtua. Jos tuudittaudutaan siihen, että Suomessa ei voi tällaista tapahtua, ollaan väärässä, Risikko sanoo.
– Olemme lisänneet tapahtumien turvallisuusvaatimuksia, jokainen tilaisuus täyty arvioida erikseen.
Kolehmainen puolestaan kehottaa ihmisiä valppauteen, mutta ei hysteriaan.
– Absoluuttista turvallisuutta ei ole. Viranomaiset tietysti toivovat, että epäilyttävistä ja poikkeavista asioista ilmoitettaisiin meille, Kolehmainen sanoo.
Terroristit ovat iskeneet usein niin sanottuihin pehmeisiin ja haavoittuviin kohteisiin, eli alueille, joilla on paljon ihmisiä ja heikko suojaus. Esimerkiksi Barcelonassa terroristit ajoivat pakettiauton suositulle La Rambla -turistikadulle.
Vaikka Helsingissä Temppeliaukion esteet päätettiin jättää pysyvästi paikoilleen, on Risikon ja Kolehmaisen mukaan esimerkiksi kävelykatujen suojaaminen kaksipiippuinen asia.
– Suomessa jotkut kävelykadut on eristetty betoniporsailla, mutta kaikkien katujen suojaaminen on vaikeaa, koska ihmisten pitäisi päästä liikkumaan samalla, Risikko toteaa.
– Uhka-arvioita tehdään koko ajan, ja niiden perusteella toimitaan. Yhtäkkiä ei voida vain päättää, että vaikka Hämeenlinnan torille laitetaan esteet, Kolehmainen sanoo.
”Meidän tulee näyttää, että täällä viranomaisiin voi luottaa”
Risikko painottaa, että turvallisuudesta vastaavien tahojen resurssit, toimivaltuudet ja osaaminen tulee turvata. Myös tiedustelulakia ajetaan eteenpäin ponnekkaasti.
– Yritämme ajaa tiedustelulakia valtavalla osaamisella eteenpäin. Olemme länsimaista sellainen, jolla sitä ei ole. Käsittämätöntä, ettei meillä ole sitä. Mutta kaatunutta maitoa ei kannata jäädä itkemään. Nyt tehdään töitä, että saadaan se. Näistä (iskuista) voi tulla joku tieto etukäteen, pakko sen tiedon on olla jossain, ei näitä (iskuja) vain tule vaan niitä valmistellaan etukäteen.
Sekä Risikon että Kolehmaisen mukaan Suomessa on tehty jo pitkään töitä uskonnollisten yhteisöjen kanssa.
Yhteisöistä voi olla apua esimerkiksi mahdollisesti radikalisoituneiden henkilöiden sekä Eurooppaan palaavien vierastaistelijoiden tunnistamisessa.
– Voimme kertoa heille Suomen kulttuurista, vaihtaa tietoja ja rakentaa luottamusta, Risikko sanoo.
– Kuulemme myös heidän toiveitaan, mitä he haluaisivat. Kaikissa maissa ei voi luottaa viranomaisiin, joten meidän täällä pitää rakentaa luottamusta ja näyttää, että täällä viranomaisiin voi luottaa, Kolehmainen jatkaa.