Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Suomi ottaa arktisen vetovastuun vaikeassa tilanteessa

Tutkijan mukaan maltillisiin saavutuksiin ja yhteistyön jatkumiseen voi olla tyytyväinen .

Yhdysvaltain suhteet ovat kiristyneet samalla kun presidentti Donald Trumpin hallinto näyttää viittaavan kintaalla ilmastonmuutokselle. Saul Loeb

Niilo Simojoki / STT

Suomen torstaina alkavasta kaksivuotisesta puheenjohtajuudesta Arktisessa neuvostossa ei ole lupa odottaa erityisen helppoa. Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet ovat kiristyneet samalla kun presidentti Donald Trumpin hallinto näyttää viittaavan kintaalla ilmastonmuutokselle ja sen vastustamiselle.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Harri Mikkolan mukaan näissä oloissa voi hyvin olla tyytyväinen siihen, jos Suomen tavoitteet eivät täysin vesity ja yhteistyö neuvostossa jatkuu kokolailla entiseen malliin.

Neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle torstaina Alaskan Fairbanksissa pidettävässä kokouksessa. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Timo Soini (ps.).

Yhdysvaltain politiikan mahdollisella linjanmuutoksella on Mikkolan mukaan perustava merkitys Arktiselle neuvostolle, jonka koko idea ja toiminnan suurin painopiste on ympäristönsuojelussa, kestävässä kehityksessä ja ilmastonmuutoksessa. Samat teemat ovat kärjessä myös Suomen hahmottelemalla puheenjohtajuusagendalla, eikä ihme: ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen on arvioitu olevan pohjoisilla alueilla selvästi voimakkaampaa kuin muualla maapallolla keskimäärin.

Epävarmuutta USA:n linjasta

Alaskan kokouksen alla hämmennystä on lisännyt epävarmuus Trumpin lopullisesta linjasta. Presidentti uhosi vaalikampanjansa aika Yhdysvaltain irtautuvan Pariisin ilmastosopimuksesta. Asiaa koskeva neuvottelu kuitenkin peruttiin tällä viikolla aivan viime hetkillä.

– Voin kuvitella, että yhdysvaltalaiset virkamiehet ovat olleet vähän huuli pyöreänä kun laaditaan Arktisen neuvoston ministerikokouksen julkilausumaa, Mikkola sanoo.

Vaikeuksista huolimatta Arktisen neuvoston puheenjohtajuus tarjoaa Suomelle mahdollisuuden nostaa omaa häntäänsä. Jos ympäristöasioissa ei ole edistymisen mahdollisuuksia, voi niitä kuitenkin löytyä Suomen ohjelmassaan mainitsemista koulutuksesta, meteorologisesta yhteistyöstä ja pohjoisten alueiden viestiyhteyksien parantamisesta.

– Puheenjohtajuus nostaa meidän näkyvyyttämme ja profiilia arktisena maana ja antaa hyvää raamia esitellä arktista osaamista, jolla voi toisaalta tuoda myös taloudellisia mahdollisuuksia.

Neuvoston toimintamahdollisuuksia rajoittaa yksimielisyyden vaatimus päätöksenteossa. Mahdollisten päätösten toimeenpano on myös yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla.

Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan pohjoista jäsenvaltiota, minkä lisäksi alueen alkuperäiskansojen jäsenet osallistuvat neuvoston toimintaan. Tarkkailija-aseman omaavia valtioita on 12 – Euroopan ulkopuolelta muun muassa Kiina ja Intia.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut