Yliopisto-opiskelijoiden ruotsin taito heikentynyt – osa aloittaa uudestaan nollasta

Virkamiesruotsin kurssin uusijoiden määrä on kasvanut tuntuvasti.

Ruotsin kieli on ollut vapaaehtoinen aine ylioppilastutkinnossa vuodesta 2005. Sami Saarenpää

Outi Laatikainen / Uutissuomalainen

Ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa näkyy yliopisto-opiskelijoiden ruotsin taidossa kielteisesti. Ruotsi on ollut vapaaehtoinen aine vuodesta 2005.

– Osaamisen taso on keskimäärin laskenut ja hajonta kasvanut. On tosi osaavia ja erittäin heikkoja, lähes kieltä osaamattomia opiskelijoita. Keskitason osaajat ovat vähenemään päin, kertovat yliopistojen kielikeskusten johtajat Uutissuomalaiselle.

Johtajien mukaan taitotason lasku näkyy muun muassa seuraavasti: Osa opiskelijoista aloittaa uudestaan nollasta. Kielen tuottaminen on niukkaa. On vaikeuksia erottaa sanaluokkia toisistaan ja hallita sanojen taivutus. Sekaan sujahtaa englannista muunnettuja tai lainattuja sanoja. Virkamiesruotsin kurssin uusijoiden määrä on kasvanut tuntuvasti, ja yhä useammalle riittää alin arvosana.

Osa päätyy virkamiehiksi

Uutissuomalainen kysyi yliopistoista opiskelijoiden ruotsin taidosta sen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi ruotsinkielisen ajatushautomo Agendan raportissa olevansa valmis keskustelemaan ruotsin palauttamisesta pakolliseksi ylioppilastutkintoon. Sipilän mukaan virkamiesten ruotsin taito on heikentynyt ja yksi syy siihen voi olla pakollisen yo-ruotsin poistaminen. Virkamiesten kielitaidosta on vaikeaa saada tietoa, mutta moni korkeakouluopiskelija päätyy virkamieheksi.

Myöhemmin Sipilä täsmensi, ettei pakollisen yo-ruotsin palauttaminen ole ensisijainen keino kohentaa virkamiesten kielitaitoa.

Kahdeksan kielikeskuksen johtajat muotoilivat Uutissuomalaisen kysymyksiin yhteiset vastaukset. Edustettuina ovat Aalto-yliopisto, Helsingin, Tampereen, Oulun, Itä-Suomen ja Lapin yliopistot, Åbo Akademi sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Lisäksi Jyväskylän yliopistosta vastattiin erikseen.

"Pitempiaikainen alasajo"

Johtajien mukaan on vaikeaa arvioida, miten paljon taitotason lasku johtuu myös muista tekijöistä, kuten yleisestä arvostuksesta ja asenteista ruotsia kohtaan sekä koulujen oppikursseista ja opetusmenetelmistä.

– Myös se näkyy, että kielten opiskelu on kaiken kaikkiaan vähentynyt. Kielitaidot tukevat toisiaan: kahta kieltä osaavan on jo helpompi oppia kolmatta kieltä.

Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas on sitä mieltä, että taso ei ole heikentynyt radikaalisti vuoden 2005 ylioppilastutkintouudistuksen jälkeen.

– Jo sitä ennen ruotsin osaamisen tasoa laskettiin sillä, että ruotsin opetustunteja vähennettiin sekä peruskoulussa että lukiossa. Kyseessä on pitempiaikainen ruotsin osaamisen alasajo, jonka seuraukset ovat nyt nähtävissä ja jotka eivät ole voineet tulla kenellekään yllätyksenä, Taalas sanoo.

Kursseihin muutoksia

Kielikeskuksissa on reagoitu tilanteeseen missä mitenkin. Virkamiesruotsin kursseihin on tehty muutoksia: Kursseja on laajennettu tai pidennetty. Opetus- ja kielitaidon arvioinnin menetelmiä on uudistettu. Tarjotaan valmentavia kursseja, täydentävää opetusta ja henkilökohtaista ohjausta. Ohjauksessa käsitellään myös asennekysymyksiä. Osa opiskelijoista saattaa osallistua kansainvälisten opiskelijoille suunnatuille ja osa aikuislukion kursseille.

Onko vaatimustasoa muutettu?

– Ei vaatimustasoa ole lupa laskea, koska se perustuu lainsäädäntöön, johtajat sanovat.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut