Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Uutisen takana: Erikoinen oikeussavotta pääsee vasta nyt asiaan

Osa puukartellikanteista jauhautui kaikkien oikeusasteiden läpi uudestaan käräjille.

Puukartellijutun pääkäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina. Kantajina on kaikkiaan 476 metsänomistajaa ja vastaajina kolme suurta metsäyhtiötä. Markku Ulander / Lehtikuva

Antti Launonen

Helsingin käräjäoikeus aloitti maanantaina kuukausien urakan, kun käräjäsalin pulpeteille nostetaan oikeusoppineiden salkuista lähes 500:n metsänomistajan korvauskanteet niin sanotussa puukartellijutussa.

Vastaajina ovat Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta.

Puukartelliin liittyvä prosessi on kulkenut oikeuslaitoksen rattaissa jo vuosia.

Markkinaoikeus totesi vuonna 2009, että metsäyhtiöillä oli raakapuun ostokartelli vuosina 1997–2004. Samaan arvioon päätyi jo aiemmin Kilpailuvirasto.

Stora Enso ja Metsäliitto tuomittiin maksamaan yhteensä yli 50 miljoonan euron sakot. UPM-Kymmene vapautui sakosta, koska se kertoi kartellista Kilpailuvirastolle keväällä 2004.

Markkinaoikeuden tuomion jälkeen katse kääntyi vahingonkorvauksiin. Kymmenet kunnat sekä Metsähallitus kokivat kärsineensä tappioita metsäkaupoissa.

Asia koski myös yksittäisiä metsänomistajia. Kartelliaikaan sadattuhannet metsänomistajat tekivät puukauppoja tuomittujen yhtiöiden kanssa.

Kanteita kerännyt muuramelainen Reijo Lahtonen sai kahdessa ”Suuressa Savotassa” kasaan noin 1 700:n metsäomistajan korvausvaatimukset.

Alioikeus pyyhki pöytää

Kanteet joutuivat kuitenkin tuomioistuimissa hämmentävän myllyn jauhettavaksi.

Käräjäoikeus pyyhki äänin 2–1 kanteilla pöytää jo kättelyssä ja totesi, että vaatimukset ovat vanhentuneita. Hovioikeus oli tyystin eri mieltä. Se totesi, etteivät kanteet olleet miltään osin vanhentuneita ja käräjäoikeuden on jatkettava käsittelyä.

Kyse on siitä, milloin viiden vuoden kanneaika alkoi ja milloin se päättyi. Milloin metsänomistaja sai tiedon kartellista ja milloin hänen olisi pitänyt viimeistään jättää kanne käräjäoikeuteen.

Alioikeuden mukaan kanneoikeus alkoi Kilpailuviraston tiedotteesta vuonna 2004. Hovioikeuden mielestä kanneoikeus alkoi markkinaoikeuden tuomion tultua lainvoimaiseksi tammikuussa 2010.

Eikä siinä vielä kaikki. Korkein oikeus sahasi riidan puoliksi ja päätti, että osa kanteista oli jätetty ajoissa ja osa ei. Karkeasti jaoteltuna joulukuussa 2011 jätetyt Suuri Savotta 1:n kanteet kelpasivat oikeuteen, tammikuussa 2015 jätetyt Suuri Savotta 2:n kanteet eivät.

Vasta nyt siis päästään vääntämään muun muassa siitä, olivatko yksityiset puunmyyjät ammattimaisia elinkeinonharjoittajia ja kärsivätkö he todella tappiota.

Niin sanottua kuntahaaraa käräjäoikeus on käsitellyt viime marraskuusta saakka. Metsähallituksen kanteen käräjäoikeus hylkäsi ja juttu on parhaillaan hovioikeudessa.

Pysyittekö kärryillä?

Ryhmäkannetta kaivataan

Kartellijuttu on ollut pitkä ja raskas vyyhti. Asianajajat ovat laatineet kilometrikaupalla asiakirjoja ja lyöneet tunnit laskuun. Jo nyt jutun käsittelyyn on mennyt miljoonia.

Voi vain kuvitella, millainen työ käräjäoikeudella olisi, jos kaikki 1 700 kannetta olisi kiikutettu oikeuteen.

Kanteiden määrää laskee vanhentumisten lisäksi kuluriski. Sadat puunmyyjät jäivät pois, koska pelkäsivät hylkäystilanteessa lankeavia kuluja. Ja syystäkin pelkäsivät.

Puukartellivyyhti nostaakin esiin vaatimuksen ryhmäkanteen mahdollisuudesta myös Suomessa. Tällä hetkellä vain kuluttaja-asiamies voi ryhmäkanteen nostaa, eikä sellaista ole tapahtunut koko lain kymmenvuotisen taipaleen aikana.

Nyt jokainen kanne käsitellään oikeudessa omana juttunaan.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen toimittaja.

Kommentoi

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut