Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Taloyhtiöt alkaneet hakea sauhuttelukieltoja

12 suurimmasta kaupungista Helsinki ja Tampere ovat saaneet yhden hakemuksen kumpikin.

Isännöintiliitosta arvioidaan, että taloyhtiöiden into hakea tupakointikieltoja tuskin räjähtää. Jaana Kautto

Outi Laatikainen, Iida Tiihonen / Uutissuomalainen

Ensimmäiset taloyhtiöt ovat hakeneet tupakointikieltoa kunnilta. Ainakin Helsinki ja Tampere ovat saaneet yhden hakemuksen kumpikin.

Asuinyhteisöt ovat voineet hakea tupakointikieltoa huoneiston parvekkeelle, ulkotilaan ja jopa sisätiloihin tämän vuoden alusta. Kiellot määrää kunnan tupakkalakia valvova viranomainen asuntoyhteisön hakemuksesta. Yksittäinen asukas ei kieltoa voi hakea.

Johtava ympäristötarkastaja Päivi Vepsäläinen Helsingin ympäristökeskuksesta kertoo, että kerrostalo Lauttasaaressa hakee tupakointikieltoa laajasti sekä parvekkeille, ulkotiloille että sisätiloille.

– Hakemus on puutteellinen. Joudumme pyytämään paljon lisätietoja, ennen kuin pystymme päättämään asiasta, Vepsäläinen sanoo.

Vepsäläisen mukaan lisätietoja tarvitaan ainakin tiloista, joihin kieltoa on haettu, koska niitä ei ole eritelty hakemuksessa. Tarkennusta vaatii myös taloyhtiön päätöksen lainvoimaisuus.

– Teemme turhaa työtä, jos ensin teemme päätöksen ja sitten yhtiökokouksen päätös kaatuu. Silloin meidän päätöksemme on tehty väärin perustein.

Tampereella kieltoa hakee Kaarilassa sijaitseva rivitalo kahden huoneiston piha-alueille, parvekkeille ja terasseille.

Muista suurimmista kaupungeista kerrotaan, että hakemuksia ei ole vielä tullut vireille. Uutissuomalainen kysyi asiaa 12 isoimmasta kaupungista: Helsingin ja Tampereen lisäksi Espoosta, Vantaalta, Oulusta, Turusta, Jyväskylästä, Lahdesta, Kuopiosta, Kouvolasta, Porista ja Joensuusta.

"Kieltoon suhtauduttu varauksella"

Asunto-osakeyhtiöiden pitää päättää kieltojen hakemisesta yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä. Kieltojen hakeminen edellyttää kyseisen huoneiston haltijoiden kuulemista. Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, tyypillisesti siis kesäkuun loppuun mennessä. Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouspäätöstä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä, eli taloyhtiöiden pitäisi odottaa se aika ennen hakemuksen jättämistä.

Isännöintiliitosta arvioidaan, että taloyhtiöiden into hakea kieltoja tuskin räjähtää.

– Yhtiökokouskausi on tietenkin vasta käynnissä, mutta kyllä kieltoon on suhtauduttu varauksella. Etukäteen kuviteltu paine ei ole realisoitunut hallitsemattomasti, vaan yhtiöissä lähestytään asiaa harkiten ja hyvä niin, sanoo lakiasiantuntija Tommi Leppänen Isännöintiliitosta.

Helsingin kaupungin Vepsäläisen mukaan kyselyjä tulee paljon, mutta on vaikeaa arvioida, paljonko hakemuksia saattaa tulla myöhemmin.

– Jotkin taloyhtiöt kokevat hakemisen työlääksi ja hankalaksi. Olen kuullut sellaistakin, että yhtiöt ovat ilmoittaneet, etteivät ala edistää asiaa, vaikka joku asukas olisi sitä toivonut.

Vepsäläinen kuvaa tilannetta odottavaksi. Hänen mukaansa sekä asuinyhteisöille että viranomaisille on tulossa kevään kuluessa täydennettyjä ohjeita asiaan liittyen.

– Moni taloyhtiö odottanee varsinaisia yhtiökokousajankohtia, eli ei ole alettu järjestää ylimääräisiä yhtiökokouksia. Jos ohjeet on luettu hyvin, niin yhtiöt todennäköisesti myös odottavat (yhtiökokouspäätöksen) moiteajan.

Kommentoi

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut