Hakkarainen käräjille keskiviikkona – "Perussuomalaiset pelaa rasismin kanssa kaksilla korteilla"

Erikoistutkija Erkka Railon mukaan puolue on haluton puuttumaan jäsentensä tekemisiin.

Perussuomalaiset pelaa rasismin kanssa kaksilla korteilla, arvioi erikoistutkija Erkka Railo Turun eduskuntatutkimuksen laitokselta. Railon mukaan perussuomalaiset pyrkii virallisissa sitoumuksissa antamaan kuvan hallituskelpoisuudesta, mutta puolueessa ei haluta puuttua jäsenten maahanmuuttajavihamielisiin kirjoituksiin tai sanomisiin.

Keskiviikkona Keski-Suomen käräjillä aletaan puida kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) syytettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hakkarainen kirjoitti heinäkuussa Nizzan terrori-iskun jälkeen Facebook-sivulleen, että "kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja".

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan ryhmä ottaa kantaa Hakkaraisen kirjoitteluun vasta lainvoimaisen ratkaisun jälkeen. Kannanotto venynee pitkälle, koska käräjävaiheen jälkeen juttu voi edetä hovioikeuteen.

Terho ei näe ongelmana, että ryhmä saattaa ruotia kirjoitusta esimerkiksi yli vuoden päästä sen kirjoittamisesta.

– Kyllä merkittävä tekijä rankaisemispäätöksessä on se, onko rikottu lakia vai ei. Sitten tiedämme, kuinka vakavasta asiasta on kysymys, Terho sanoo.

Railo pitää eduskuntaryhmän halua katsoa oikeudenkäynti loppuun osin perusteltuna. Hänen mukaansa päätös on kuitenkin myös osa jatkumoa, jossa puolue on ollut haluton puuttumaan jäsenten tekemisiin.

Esimerkeiksi hän nostaa puolueen toiminnan, kun kansanedustaja Olli Immonen poseerasi samassa valokuvassa uusnatsien kanssa ja nykyinen euroedustaja Jussi Halla-aho sai tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Immonen erosi itse ryhmästä kahdeksi kuukaudeksi eikä saanut muuta rangaistusta. Halla-aho erosi hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Puolueista ainoastaan perussuomalaiset ei vaatinut eroa.

"Ei rasistisia ulostuloja"

STT ei ole tavoittanut puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsaloa kommentoimaan, voiko kiihottamisesta kansanryhmää vastaan syytetty henkilö olla puolueen listoilla kuntavaaleissa. Lokakuussa Terho kertoi, että puolueen kuntavaaliehdokkaat ovat sitoutuneet arvokkaaseen käytökseen.

– Käsittääkseni se sisältää myös sen, että ei tee mitään rasistisia toimia tai ulostuloja. Lisäksi olemme jo allekirjoittaneet rasisminvastaisen julistuksen, kuten muutkin puolueet täällä (eduskunnassa).

Perussuomalaisten nuorten entinen puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen on valittu puolueen ehdokkaaksi Oulussa, ja häntä syytetään ensi viikolla Oulun käräjäoikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä uskonrauhan rikkomisesta.

Kuntavaalikysymys voi koskea myös Hakkaraista ja tamperelaista varavaltuutettua Terhi Kiemunkia. Kumpikaan ei ole tiettävästi kertonut aikeista asettua ehdolle.

Kiemunki sai Pirkanmaan käräjiltä tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja on kertonut vievänsä jutun hoviin. Hakkarainen on valtuutettu Viitasaarella.

"Linjaa terävöitettävä"

Railon mukaan perussuomalaisten pitää terävöittää kunnallisvaaleissa linjaa siitä, kuinka jäsenten tekemisiin puututaan.

– Mielestäni vähintäänkään tuomion saaneet henkilöt eivät voi olla ehdolla. Kyseenalaista on se, voiko syytteessäkään oleva henkilö olla ehdolla. Muuten voi kysyä, mitä hyötyä tällaisista allekirjoitetuista sitoumuksista tai julistuksista on.

Tynkkynen julkaisee syytteensä

Perussuomalaisten nuorten entinen puheenjohtaja Tynkkynen hakee julkisuutta epäillyille rikoksilleen julkaisemalla syytteensä jo ennen oikeusistuntoa. Hän ilmoitti medialle tiistaina aikovansa julkaista syytteet perussuomalaisten nuorten "Sananvapaus uhattuna" -seminaarissa Oulussa torstaina. Viranomaisten puolelta syytteet tulevat julkisiksi vasta istuntopäivänä.

Jutun puheenjohtaja Päivi Markus Oulun käräjäoikeudesta sanoo, että Tynkkynen voi julkistaa syytteensä. Syynä on, että hän on jutun ainoa asianosainen.

– Hän ei loukkaa julkaisulla kenenkään oikeutta. Yleensä haastehakemuksen salassapito liittyy siihen, että asianosaiset voivat valmistautua pääkäsittelyyn rauhassa julkisuudelta.

Markukselle on aivan sama, julkaiseeko Tynkkynen syytteet vai ei.

– En aio seurata tilaisuutta.

Myöskään apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ei usko, että syytteiden julkaisu voisi vaikuttaa oikeuden harkintaan jutun käsittelyssä. Hän toivoo, että kaikissa puolueissa pohdittaisiin puheita ja lain kunnioittamisen merkitystä.

– Jos joku puolue nousee jatkuvasti esille, niin puolueessa pitää käydä keskustelua siitä, minkälaisen retoriikan harjoittaminen on sopivaa. On yhteiskunnallisesti paheksuttavaa, jos rikoslain tunnusmerkistöt alkavat täyttyä. Usein poliitikot ovat hyviä kirjoittajia ja puhujia. Heillä on kyllä mahdollisuus puhua ja kirjoittaa asiallisestikin.

Useita kertoja viranomaisten syyniin

– Joulukuu 2016: Perussuomalaisten Terhi Kiemunki tuomittiin sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Kiemunki aikoo viedä jutun hovioikeuteen.

– Marraskuu 2016: Perussuomalaisten nuorisojärjestön silloinen puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen joutuu oikeuteen islam-kirjoituksistaan. Tynkkystä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.

– Marraskuu 2016: Apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti syytteen kansanedustaja Teuvo Hakkaraista (ps.) vastaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyte liittyy Hakkaraisen islam-aiheiseen Facebook-kirjoitukseen.

– Elokuu 2016: Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu Olli Sademies sai syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hänet oli erotettu perussuomalaisista nettikirjoittelun vuoksi jo vuonna 2015. Sademies kirjoitti tuolloin Facebookissa, että Afrikasta saapuvien lapsimäärä pitäisi rajoittaa kolmeen, vaikka se edellyttäisi pakkosterilisaatiota afrikkalaisille miehille.

– Heinäkuu 2015: Kansanedustaja Olli Immosen (ps.) kirjoitti Facebook-sivullaan julistuksen monikulttuurisuutta vastaan. Immonen erosi kirjoituksesta syntyneen kohun vuoksi määräaikaisesti perussuomalaisista. Immosen kirjoituksesta ei nostettu syytettä. Hän palasi puolueeseen marraskuussa 2015.

– Kesäkuu 2012: Jussi Halla-aho (ps.) tuomittiin korkeimmassa oikeudessa uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio tuli kesällä 2008 julkaistusta blogikirjoituksesta, jossa Halla-aho yhdisti islamin pedofiliaan.

– Huhtikuu 2012: Silloisen perussuomalaisten kansanedustajan James Hirvisaaren avustajan Helena Erosen blogikirjoituksesta tehtiin tutkintapyyntö poliisille. Eronen ehdotti blogikirjoituksessaan Suomessa asuville ulkomaalaisille hihamerkkejä poliisin työn helpottamiseksi. Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan kirjoitus ei antanut aihetta toimenpiteisiin.

– Joulukuu 2011: Kouvolan hovioikeus tuomitsi silloisen perussuomalaisten kansanedustajan James Hirvisaaren sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Oikeuden mielestä hän kirjoitti blogissaan solvaavasti muslimeista vuonna 2010.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut