Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Diabeetikot kokevat usein syyllistämistä

Joka kolmannella suomalaisella on tyypin 2 diabetekselle altistava geeniperimä.

Tampereen diabetesyhdistyksen diabeteshoitaja Outi Viljanen esittelee tyypin 2 diabeteksen hoito-opasta. Irene Stachon / Lehtikuva

Tarja Repo / STT

Moni diabetesta sairastava kokee, että häntä syyllistetään sairaudestaan tai elämäntavastaan. Syyllistäminen vähentää diabeetikon motivaatiota hoitaa sairauttaan. Toisaalta hoitohenkilökunta on puun ja kuoren välissä, kun painonhallinta ja ruokavalio pitää ottaa puheeksi.

– Diabeetikoista tuntuu, että heitä syyllistetään mediassa, mutta jossain määrin myös hoitosuhteissa. Se ei edistä sairauden hoitoa eikä hoitosuhdetta millään lailla, pohtii Tampereen Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Stenius-Kaukonen.

Tampereen yliopistossa tehtävä väitös tyypin 2 diabetespotilaiden hoitokokemuksista vahvistaa, että syyllistäminen tuntuu raskaalta. Diabeetikot kokevat kunnioituksen puutteeksi moitteet väärin syömisestä tai siitä, että he olisivat hankkineet sairauden itselleen.

Stenius-Kaukonen muistuttaa, että terveydenhuollossa ylipainon tai syömisten ottaminen puheeksi on usein myös paikallaan. Ruokavalio on aina osa diabeteksen hoitoa, ja ruokaremontin avulla tyypin 2 diabeetikoilla on mahdollisuus vähentää lääkkeitä sekä parantaa oloaan.

– Toisaalta joka kolmannella suomalaisella on tyypin 2 diabetekselle altistava geeniperimä. Jos altistus tulee molemmilta vanhemmilla, diabetesta on vaikea ehkäistä edes terveillä elintavoilla.

Asiantuntemus arvossaan

Diabetespotilaat arvostavat hoitokäynneillä asiallista vuorovaikutusta lääkärin tai hoitajan kanssa, selviää tohtorikoulutettava Maija Peltolan puheviestinnän tutkimuksesta.

– Asiallisuuden korostaminen viestinnässä voi kuulua erityisesti suomalaiseen hoitokulttuuriin, Peltola arvioi.

Asiallisuuteen kuuluu se, että osapuolet kunnioittavat toistensa asiantuntemusta.

– Potilas on oman terveytensä asiantuntija ja hoidonantaja lääketieteen tai hoitotieteen asiantuntija.

Kunnioitukseen kuuluu myös molemminpuolinen rehellisyys ja kohteliaisuus. Kunnioituksen puutetta taas osoittaa muun muassa potilaan omahoitotaitojen ja -motivaation vähättely.

Diabeteskerhoja vetävä Stenius-Kaukonen kertoo, että joskus ammattilainen suhtautuu nihkeästi, jos potilas esittää omia ehdotuksiaan hoidosta. Näin siitäkin huolimatta, että nykyisin korostetaan potilaslähtöisyyttä ja yhdessä tehtävää hoitosuunnitelmaa.

Motivointi auttaa eteenpäin

Asiallisuuden lisäksi potilaille on tärkeää luottamus hoidonantajaan. Peltolan mukaan luottamusta rakentaa tunne siitä, että ammattilainen osaa kontrolloida hoidon etenemistä ja arvioi potilaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Hän osaa kertoa ymmärrettävää tietoa ja hänellä on hyvä hoitomotivaatio.

Myös hoidonantajan kiireettömyys ja empaattisuus edesauttavat hoidon onnistumista. Stenius-Kaukosen mukaan kiireettömyys jää kuitenkin usein haaveeksi terveyskeskuksissa.

Motivointi sairauden hoitamiseen on tärkeää, koska diagnoosi vaikuttaa koko loppuelämään.

– Eräässä tapauksessa potilaalle määrättiin masennuslääkettä, kun hän alkoi itkeä vastaanotolla. Mieluummin pitäisi etsiä keinoja, joilla diabeetikko voisi parantaa hoitotasapainoaan. Se ei ole aina helppoa, sillä kakkostyypin diabetes on etenevä sairaus.

Stenius-Kaukonen harmittelee sitä, että monessa kunnassa vähennetään diabeteshoitajia, vaikka sairaiden määrä kasvaa. Diabeteslääkkeistä sai vuonna 2006 korvausta noin 220 000 ja viime vuonna 360 000 ihmistä.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut