Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Työtä Hakkaraisen tyyliin

Tässä hankalassa taloustilanteessa yrityksiä on tuettava ja ihmisiä on kannustettava yrittäjyyteen. Toivon, että meillä otettaisiin ainakin kokeiluun Viron veromalli, vaikka se ei olekaan täysin ongelmaton.

Virossa yritykseen jätettyä voittoa ei veroteta lainkaan, mutta osinkona jaettavan voiton osaan kohdistetaan 21 prosentin vero. Saajalleen osinko on verovapaata tuloa. Kun yritys tekee tulosta, niin vasta, kun sieltä nostetaan rahaa, verotetaan.

Viron veromallin myötä saisimme investointeja käyntiin ja taloutta elpymään. Sitä voitaisiin kokeilla esimerkiksi äkillisen rakennemuutoksen alueilla määräaikaisesti. Turhaa byrokratiaa leikkaisin isolla kädellä. Nokiavetoisina hyvinä aikoina julkinen puoli paisui liian suureksi. Perustettiin virkoja, vaikka niille ei ollut mitään tarvetta. Nämä virat ovat vielä pystyssä, vaikka ei ole enää Nokiaa.

Olemme vientivetoinen maa ja elämme siitä. Nyt, kun vienti yskii, julkinen puoli olisi sopeutettava samalle tasolle.

Suomessa on maailman puhtain ilma, ja siitä huolimatta meillä on tarkoitus tiukentaa päästörajoituksia EU-maista eniten. EU sanelee meille normit ja kohtelee meitä epäoikeudenmukaisesti.

Energialähteinä kivi- ja ruskohiili saavat tuottaa neljä kertaa enemmän päästöjä kuin turve ja puu. Turvetuotannolla on merkittävä vaikutus sellaisten alueiden työpaikkoihin, missä niitä ei juuri muuten olisi: parhaimpina vuosina turvetuotanto on luonut noin 3 000 työpaikkaa maahamme.

Meillä on työllisiä vajaa 2,4 miljoonaa. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista on noin 66,7 prosenttia. Toisin sanoen meillä on 5,5 miljoonaa asukasta ja alle 2,4 miljoonaa työllistä, ja näihin työllisiin Tilastokeskus laskee kaikki, jotka ovat tehneet tunninkin viikossa työtä.

Jokainen laskutaitoinen ymmärtää, että näin ei voi jatkua. Meillä on yksinkertaisesti liian vähän työssäkäyviä ihmisiä, jotka kustantavat yhä kasvavan ei-työssä käyvän joukon elämän. Yhteiskunnan tuet ovat yleensä pienet. Vihervasemmiston mielestä ne ovat aina liian pienet.

Eduskunnassa oppositio protestoi esimerkiksi sitä, että opiskelijoiden pitäisi jonkin verran ottaa lainaa, joka on valtion takaamaa. Minä en näe sitä minään mörkönä, vaikka ymmärränkin nuorten huolen siitä, löytyykö työtä, kun opinnot on suoritettu.

Kun opiskelija joutuu ottamaan lainaa, kohdistaa hän opiskelun silloin tarkasti. Hän joutuu ottamaan vastuuta, ja se on myös sijoitus tulevaisuuteen. Se niukkuus, jossa opiskelijat joutuvat elämään, on väliaikaista. Sen ajan kyllä pystyy sinnittelemään ohuemmallakin lompakolla.

Valtio velkaantuu yhä lisää. Aivan liian kauan meillä on lykätty leikkaustoimia. Nyt on otettava lusikka kauniiseen käteen ja myönnettävä, että sitä Suomea, jossa mannaa monin paikoin melkeinpä satoi taivaalta, ei enää ole.

Todellinen ja kaikista pahin lapsilisäleikkaus olisi se, että siirtäisimme yhä paisuvan velkataakkamme lastemme ja lastenlastemme maksettavaksi.

Hallituksen vakaa tarkoitus on, että Suomeen tulee tuottavia työpaikkoja, tulee investointeja ja sitä kautta työpaikat pysyvät. Ne ovat niitä pysyviä työpaikkoja eivätkä tempputyöllistämistä. Ei ole järkeä kantaa vettä avannosta toiseen. Se ei hyödytä ketään. Selkä tulee vain kipeäksi.

Me tarvitsemme siis investointeja. Silloin meille tulee kakkua, mitä jakaa, mutta perustan pitää olla kunnossa.

Huomattavan paljon suomalaisia yrityksiä on lähtökuopissa. Ne katsovat muualle ja aina, kun Suomen rajan ylittää, näyttää veroparatiisilta. Tämä on hyvin suuri ongelma, joka on saatava kuntoon.

Maailmalla liikkuva raha, pääoma, jota sijoitetaan, olisi saatava tulemaan tähän maahan. Hallitus yrittää tehdä toimenpiteitä sen eteen.

Yksi esimerkki aiempien hallitusten järjettömyyksistä on, että EU-alueen ulkopuolelta tulevalle metsähakkeelle saa maksaa sähköntuotantotukea valtion varoilla. Venäjältä tuodaan polttohaketta merkittäviä määriä, jolle maksetaan kansallista sähkön tuotantotukea.

Esimerkiksi Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa jäävät sahoille tulevat jakeet, puru ja kuori, pihoihin happanemaan. Jos nyt Venäjälle menevä tuotantotuki kohdistettaisiin näihin, tuottavuus kohenisi ja sitä kautta syntyisi perusteollisuuteen työpaikkoja. Tämä hallitus korjaa parhaansa mukaan näitä älyttömyyksiä, ja niitä riittää.

1990-luvun alun lamassa kaatui noin 40 000 yritystä. Niiden mukana Suomi menetti valtavasti pääomaa. Suomen Perimistoimistojen liitto ry:n mukaan näitä ihmisiä on noin 8 000 ja heidän velkojensa määrä on noin 10 miljoonaa.

Jos meillä on varaa elättää kymmeniä tuhansia laittomia maahantulijoita, on meillä varaa myös vapauttaa nämä suomalaiset siitä ikeestä, jonka alla he ovat liian pitkään olleet.

Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Keski-Suomesta.