Työnvälitys muuttuu liiketoiminnaksi – suuri muutos, joka ei suinkaan ole ongelmaton

Yksityistäminen: Ongelmia tulee tietosuojan ja karenssien kanssa.

TE-keskukset lakkaavat nykymuotoisina olemasta. Laura Hakalisto

Eija Kupiainen

Yksityisille työnvälitysfirmoille on luvassa hyvät markkinat, kun TE-keskukset lakkaavat nykymuotoisina olemasta. Suuri osa työnvälityksestä siirtyy maakuntauudistuksen yhteydessä maakuntien järjestettäväksi.

Valtiovalta turvautuu jo ennen maakuntauudistustakin yksityisten firmojen apuun. Yritykset pääsevät tekemään muun muassa työttömien haastatteluita, jota varten hallitus on äskettäin varannut 17 miljoonaa euroa rahaa ensi vuoden budjettiin.

– Jäsenyrityksissä ollaan hyvillä mielin, sanoo Henkilöstöpalveluyritysten liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara.

Yhteistyö alan yritysten ja työvoimahallinnon kesken on Tuliaran mukaan ollut lähes olematonta, vaikka yrityksiä on ollut olemassa jo vuosikymmeniä.

Henkilöstöpalveluyrityksillä on Tuliaran mukaan paljon annettavaa valtion huomassa hoidetulle työnvälitykselle. Hän kehuu firmojen tekemän työn nopeutta ja ketteryyttä.

– Nopeus on sen ansiota, että henkilöstövuokrausyritykset tuntevat hyvin työnantajayrityksensä. Kontakteja työnantajayrityksiin pidetään yllä jatkuvasti.

Osa pestausfirmoista on erikoistunut hyvin kapealle alalle. Joku välittää vain hotelli- ja ravintola-alan töitä, toinen IT-alan, kolmas hoitoalan.

– On selvää, että kukaan ei yksin pysty hallitsemaan kaikkia elinkeinoelämän aloja, ammatteja eikä hakijoiden osaamista.

Henkilöstövuokrausyritykset käyttävät nykyaikaisia, tietokonepohjaisia menetelmiä, esimerkiksi tekoälyä.

– Tietokone voi tehdä alustavat henkilövalinnat, sen jälkeen jatketaan sopivan etsimistä muilla keinoin.

Firmoilla pitkä kokemus kohtaamisesta

Firmoilla on pitkä kokemus monenlaisten työnhakijoiden kohtaamisessa. Työtä etsivältä kysellään tietysti koulutuksesta ja työkokemuksesta. Sparrataan, motivoidaan, tarvittaessa kohotetaan työnhakijan itsetuntoa.

Kerrotaan myös kouluttautumisesta, jotta mahdollisuudet saada työtä paranevat.

– Innostamme kokeilemaan tarjolla olevaa työtä, vaikka työtön tätä ensin vähän vierastaakin.

Uusia työpaikkoja ei synny itsestään eikä lisää työtä tipahtele sen turvin, että työvälitystä siirretään yrityksille, Tuliara muistuttaa.

Sillä kuitenkin on merkitystä, että työpaikan saaminen nopeutuu.

– Jos työttömyysjaksoa saadaan lyhenemään yksikin päivä, koituu valtiolle 24 miljoonaa euron säästö vuodessa.

Ensimmäinen ongelma tietosuoja

Työnvälityksen siirtyminen valtiolta yksityisille yrityksille on suuri muutos, katsoo elinkeinoelämän ja valtion yhteyksiä ja muutoksia tutkiva tutkijatohtori Mona Mannevuo Turun yliopistosta.

Muutosten taustalla on nykymuotoisen työnvälityksen tehottomuus ja valtiovallan haluttomuus lisätä määrärahoja.

Muutos ulkoistamisen suuntaan ei ole ongelmaton. Ensimmäinen tulee tietosuojasta.

– TE-toimistot eivät voi antaa työttömiä koskevia tietoja yrityksille.

Hallitus on linjannut, että työnvälityksessä tehostetaan sanktioiden käyttöön ottoa: jos työntekijä ei esimerkiksi ota vastaan tarjolla olevaa työtä, hänelle säädetään karenssi. Karenssi tarkoittaa, että menettää tietyksi ajaksi työttömyyskorvaukset.

Kun yritykset välittävät työtä, on selkeytettävä karensseihin liittyviä kysymyksiä.

– Vastaisuudessakin vain TE-keskus voi päättää karensseista, ellei sitten poiketa lain säädöksistä.

Te-toimistot ovat jo nyt ylikuormitettuja. Jos yritys saa ehdottaa karenssia, onko TE-keskuksilla aikaa selvitellä karenssin perusteet, Mannevuo kysyy.

Mannevuo haluaisi myös selkeyttä poliitikoiden mielellään käyttämille termeille kohtaanto ja piilotyö. Mitä näihin sanoihin sisältyy? Kysymys voi olla töistä, joissa palkka muodostuu niin pieneksi, ettei työ tarjoa toimeentuloa.

Tavoitteena tehokkuus

– Sote-uudistuksen vanavedessä ja maakuntauudistuksen yhteydessä v. 2019 siirrytään työnvälityksessä niin sanottuun monituottajamalliin. Uudistus merkitsee yksityisen puolen vahvaa tuloa työnvälitykseen

– Työnvälityspalveluiden tuottaja voi olla kunta, yksityinen tai kolmas sektori.

– Henkilöstönvuokrausfirmoja on Suomessa tätä nykyä arviolta tuhat.

– Näistä 300 suurinta ja vakiintuneinta ovat Henkilöstöpalveluyritysten liiton jäseniä. Näiden rekrytoinneissa noudatetaan voimassa olevia työehtosopimuksia.

– Rekrytointifirmoista käytetään myös nimitystä henkilöstövuokrausyritys tai henkilöstöpalveluyritys.

– Uudistuksen jälkeen yli 6 kk työttöminä olleet jäisivät edelleen valtion työvoimahallinnon vastuulle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.