Meneillään oleva tutkimus antaa viitteitä, että ulkonäkö vaikuttaa valvontaan.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen vakuuttaa, että poliisi ei tee kiellettyä etnistä profilointia. Etninen profilointi on noussut julkisuuteen Mustana Barbaarina tunnetun rap-artisti James Nikanderin Facebook-päivityksestä, jossa hän kertoi siviilipukuisen poliisin laittaneen hänen äitinsä ja siskonsa rautoihin Helsingin keskustassa. Poliisi kertoi tehneensä tuolloin ulkomaalaisvalvontaa.
Kolehmainen toteaa yksiselitteisesti, että etninen profilointi on kielletty ja sitä poliisi ei tee. Hän huomauttaa myös, että poliisilla on rasismin suhteen ehdoton nollatoleranssi.
– Täytyy olla perusteltu syy, miksi ulkomaalaisvalvontaa tehdään, ja siinä vaikuttaa analyysi, tiedustelutiedot, vihjetiedot ja niin edelleen.
Kolehmainen ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, sillä James Nikanderin perhettä koskevan asian selvittäminen on kesken. Helsingin poliisin ulkomaalaisvalvonnasta aiotaan tehdä esitutkintalain mukainen alustava selvitys tapahtuneesta. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä selvittää, onko poliisin toiminnasta syytä aloittaa varsinainen esitutkinta.
– Kun selviää, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut, voidaan arvioida tilannetta. Mielestäni tapahtuman arvioiminen puutteellisin tiedoin ei ole oikeutettua. Kehottaisin kaikkia nyt odottamaan, että tarkalleen tiedetään, mitä on tapahtunut, Kolehmainen totesi Porissa STT:lle.
Hän toteaa yleisellä tasolla, että ongelmia voi aiheutua esimerkiksi puutteellisesta kulttuurien tuntemisesta.
– Valvottava voi suhtautua oman lähtömaansa kokemusten perusteella poliisiin kielteisesti. Siinä on meille koulutuksellisesti haasteita.
Kolehmaisen mielestä ulkomaalaisvalvontaa koskeva lainsäädäntö ja poliisin ohjeistukset ovat ajan tasalla. Mikäli nyt selvittelyn kohteena oleva tapaus antaa aihetta, ohjeistusta muutetaan.
Sisäministeri Paula Risikko (kok.) totesi, että hän ei voi ottaa kantaa keskeneräiseen asiaan.
Ulkomaalaiset kokevat ulkonäön vaikuttavan
Toimittaja Kati Pietarinen on mukana Turun yliopiston tutkimuksessa, joka selvittää muun muassa etnisen profiloinnin yleisyyttä ja sitä, mikä johtaa profilointiin Suomessa. Tutkimukseen haastatellaan Suomessa asuvia tai oleskelevia ulkomaalaisia sekä vähemmistöihin kuuluvia suomalaisia, myös suomalaisia romaneita.
Pietarinen kertoo, että Pysäytetyt-niminen kolmevuotinen tutkimus on vasta alkuvaiheessa, mutta joitain päätelmiä voi jo tehdä.
– Poliisi pysäyttää ihmisiä tarkastaakseen papereita ilman selkeää syytä tai perustelua sille, miksi juuri heidät pysäytetään, hän sanoo.
Pietarinen toteaa, että pysäytetyt ihmiset kokevat usein oman ulkonäkönsä syyksi poliisin toiminnalle. Hän huomauttaa, että poliisi yleensä perustelee pysäyttämistä ulkomaalaisvalvonnalla.
– Ilmiö on kuitenkin laajempi, sillä se liittyy myös suomalaisiin romaneihin.
Pietarinen toteaa, että poliisi kysyttäessä kieltää profiloivansa ja perustelee pysäytyksiä ympäripyöreästi analyysitiedoilla.
– Sitä ei ole vielä Suomessa oikeudessa testattu, mitä tämä tarkoittaa ja pitääkö tämä peruste.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Rainer Hiltunen arvioi maanantaina, että poliisin ulkomaalaisvalvonta ei kaikilta osin täytä lainsäädännön tarkkuusvaatimusta.