Kunta-alalla viikoittainen työaika pitenee puolella tunnilla

Ratkaisu koskee 310 000:ta kunta-alan työntekijää. Tiina Mutila

Anniina Luotonen, Olli Kuivaniemi, Mikko Isotalo / STT

Neuvottelut kilpailukykysopimuksesta olivat maanantai-iltana vielä pahasti kesken. Illalla kahdeksan jälkeen kunta-alan pääratkaisussa päästiin kuitenkin sopuun.

Viikoittainen työaika lisääntyy ratkaisun mukaan puolella tunnilla. Kunta-alan 310 000:ta työntekijää koskevan pääratkaisun odotettiin avaavan julkisen sektorin neuvottelulukkoja.

Eri puolilla työmarkkinakenttää oli vielä maanantaina kipukohtia, jotka voivat nousta esteeksi sopimukselle. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitolle PAMille jo liittokohtaisiin neuvotteluihin lähteminen oli vaikeaa. Liitto on ollut varpaillaan varsinkin siitä, miten työajan lisäys toteutetaan osa-aikaisten osalta.

 – Mallit ovat löydettävissä, nyt on enää tahdosta kiinni, PAMin puheenjohtaja Ann Selin kuitenkin lupaili.

Viimeiseen asti vaikein kysymys oli monissa pöydissä juuri työajan pidentäminen 24 tunnilla. Vaikeuksia tuotti myös kriisilauseke eli se, minkälaisessa tilanteessa työehtojen joustoista voitaisiin neuvotella.

Paineet kasautuivat Lindströmille

Ammattiliitto Pron hallitus tapaa vielä tiistaiaamuna työministeri Jari Lindströmin (ps.) ennen kuin se käsittelee mahdollisia neuvotteluratkaisuja. Liitto on vaatinut hallitusta perääntymään tietyistä työttömyysturvan heikennyksistä ja muuttamaan niin sanottua työkokeilua.

Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kertoi odottavansa, että Lindströmillä on esiteltävänään kompromissimalli, jonka liiton hallitus voi hyväksyä.

– Mikäli näin käy, hallitus alkaa välittömästi käsitellä syntyneitä neuvottelutuloksia. Jos ei synny ratkaisua, meidän hallituksen kokous loppuu siihen, Malinen uhkasi.

Muita vaikeampi tilanne oli vielä maanantaina Pron ja Paltan käymissä ICT-alan sopimusneuvotteluissa. Neuvottelut noin 15 000 toimihenkilön työehtosopimuksesta ovat lukkiutuneet, koska Pro haluaa ratkaista ensin vanhan kiistan vuokratyövoiman käytöstä.

Työmarkkinajärjestöjen sopima takaraja neuvotteluille on tiistaina kello 16. Keskiviikkona työmarkkinajohtajat ja hallitus arvioivat, onko sopimus riittävän kattava.

Ennen sopimuksen hyväksymistä palkansaajakenttä haluaa hallitukselta lupauksen tuloveronkevennyksistä.

SAK:n pääekonomistin Olli Kosken mukaan veronalennusten pitäisi olla ensi vuonna noin 350–400 miljoonaa euroa, jotta kilpailukykysopimuksen sisältämät maksukorotukset kompensoituvat.

– Miljardin euron veronalennukset on tavoitetaso, eli jatkovuosina tarvittaisiin vielä 600 miljoonan alennukset. Veronalennuksia voidaan jaksottaa tuleville vuosille, jos niitä tulee nyt vähemmän julkisen talouden alijäämäsäännösten takia.

AKT kieltäytyy edelleen

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n kieltäytyminen hiertää edelleen pahoin. Paineet AKT:n mukaan saamiseksi kasvavat, jos joku työnantajaliitoista uhkaa kaataa sopimuksen ilman kuljetus- ja logistiikkasektorin mukanaoloa.

AKT:n kanta oli maanantaina yhä ehdoton.

– Ei ole mitään muutoksia asiaan, puheenjohtaja Marko Piirainen tokaisi poistuessaan SAK:n hallituksen kokouksesta.

Erityisesti Metsäteollisuus on ollut ja on edelleen tiukkana AKT:n saamisesta mukaan kilpailukykysopimukseen. Työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen ei halunnut suoraan kommentoida, voiko Metsäteollisuus jäädä pois sopimuksesta, jos AKT pysyy ulkopuolella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.