Työttömyyden kasvu pysähtyy, pitkäaikaisia yhä enemmän

Hallituksen työllisyystavoitteesta ollaan kuitenkin kaukana.

Ennusteen mukaan työllisyysaste nousee tänä vuonna 68,3 prosenttiin ja ensi vuonna 68,8 prosenttiin. Hakalisto Laura

Sari Vanninen

Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteen mukaan työttömyyden kasvu Suomessa pysähtyy, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä nousee. Vuoteen 2017 saakka ulottuvan ennusteen mukaan työllisyysaste nousee hienoisen talouskasvun ansiosta tänä vuonna 68,3 prosenttiin ja ensi vuonna 68,8 prosenttiin.

Ennusteessa ollaan vielä kaukana hallituksen tavoitteesta, 72 prosentin työllisyysasteesta. Ministeriön raportissa todetaankin, että tavoitteen toteutumiseksi talouskasvun pitäisi minimissään olla noin kaksi prosenttia ensi vuodesta alkaen.

Työttömyysaste pysyy 9,4 prosentissa, vaikka työvoiman kysyntä hieman kasvaa. Samaan aikaan työvoiman tarjonta kasvaa maahanmuuton ja eläköitymisiän nousun takia.

Koko EU:ssa työttömyysaste oli helmikuussa Eurostatin tilastojen mukaan hieman Suomea alhaisempi, 8,9 prosenttia. Edellisen vuoden helmikuuhun verrattuna työttömyys kasvoi Suomen lisäksi vain Itävallassa ja Latviassa.

Euroopan talousveturin Saksan työttömyysaste oli helmikuussa 4,3 prosenttia. Työttömyys on alimmillaan sitten Saksojen yhdistymisen 1990.

Erityisen synkeä on Suomessa pitkäaikaistyöttömien eli yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttöminä työnhakijoina olleiden tilanne. Heidän määränsä on vuodessa kasvanut 20 prosenttia. Enemmistö pitkäaikaistyöttömistä on miehiä. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut myös nuorten keskuudessa.

Tänä vuonna työttömiä työnhakijoita ennustetaan olevan 358 000 ja ensi vuonna vain hieman vähemmän, 351 000. Pitkäaikaistyöttömiä työttömistä on 127 000. Ensi vuonna määrä nousee 139 000:een.

Myös piilotyöttömyys on kasvanut. Tänä vuonna piilotyöttömiä arvioidaan olevan yli 150 000. Piilotyöttömien määrä on kasvanut etenkin 55–64-vuotiaiden joukossa. Tilastokeskuksen mukaan piilotyöttömäksi lasketaan henkilö, joka haluaisi ansiotyötä mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana työnhausta luopumisen, opiskelun, lasten hoidon tai esimerkiksi terveydellisten syiden takia.

Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on työttömiä ja piilotyöttömiä yhteensä 400 000. Edellisen kerran yhtä korkeissa luvuissa oltiin vuonna 1999, jolloin Suomi yhä toipui vuosikymmenen alkupuolen lamasta.

Samaan aikaan Suomessa kärsitään työvoimapulasta. Vaikeasti täytettäviä työpaikkoja on esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin alalla sekä lähihoitajien, siivoojien ja ravintolatyöntekijöiden ammateissa.

Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna erityisesti rakennusalalla. Rakennusalan työnjohtajista on jo monilla alueilla pulaa.

Ylitarjontaa sen sijaan on sihteereistä, graafisista suunnittelijoista, vaattureista, mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisista sekä huonekalupuusepistä. Myös esimerkiksi postinkantajien ja -lajittelijoiden tilanne on heikentynyt.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.