Anna Puu: Rakkaudella, Anna Puu

Lasse Lindqvist

Anna Puu

Rakkaudella, Anna Puu

Fried Music

Arvio: 3/5

Anna Puu kääntyi edellisellä Antaudun-levyllään rohkeasti pimeyttä päin. Melankoliavetoisena hänen musiikkinsa soi kauniimmin kuin koskaan. Idols-imagolla ja kujeilevan pikkunäteillä lauluilla ratsastamisen jälkeen aavistuksen vakavoitunut artisti tavoitti uuden paremman tason etenkin kappaleissa kuten Pimeys peittää maan, Löydän sinut uudestaan ja Säännöt rakkaudelle.

Uunituoreen Rakkaudella, Anna Puu -levyn kansikuva vaikuttaa olevan enne. Purkkapalloa puhaltava tyttömäinen artisti kuvaa yhdellä kuvalla uutta musiikkiaan. Musiikki on nimittäin kuin hedelmäpurkkaa, joka on aluksi ihan hyvää, mutta jonka maku kuluu liian nopeasti pois. Tai niin levyä kuunnellessa luulee hyvin pitkään. Yhdeksän laulun albumi ei alkuun oikein missään kohdin erityisemmin vakuuta, mutta päättyy kuitenkin neljään hienoon kappaleeseen. Raikas, jopa ABBA-henkinen Venusja Mars aloittaa parempien sävellysten esiinmarssin. Matkalla, Sudet ja Ei sinusta tuovat haikealla tunnelmallaan mieleen Antaudun-levyn onnistumiset.

Levyn loputtua tulee olo, että Anna Puu pystyi sittenkin koskettamaan, vaikkakin vain osittain, ja tarjoamaan mahdollisesti yksityiselämänsä karikoista ammentaneita musiikillisia kyyneleitä. Anna Puu vetoaa yhä aitoudellaan.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut