Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Rakastettu ja vihattu mämmi: Tiedätkö tämän perinneherkusta?

Jos kysytään mämmiä rakastavalta, sopii mämmi tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Mämmi on pääsiäisen perinteinen suomalainen herkku, joka jakaa täysin mielipiteet. Yksi rakastaa mämmiä, toista mämmi kuvottaa.

1) Mikä mämmi?

Mämmi on uunissa valmistettu ruismallaspuuro, jota syödään joko lämmitettynä tai kylmänä. Mämmi saa perinteisesti kylkeensä lorauksen kermaa tai maitoa sekä hieman sokeria.

Mämmi valmistettiin perinteisesti koivun tuohesta tehdyssä astiassa eli tuokkosessa. Teollisesti valmistettu mämmi pakataankin usein tuohituokkosta jäljittelevään pakkaukseen.

Nykyään suomalaiset syövät noin kaksi miljoonaa kiloa mämmiä vuodessa. Viidennes valmistetusta mämmistä syödään muulloin kuin pääsiäisenä. Mämmiä viedään jonkin verran myös Ruotsiin.

2) Historia

Tarkkaan ei tiedetä, kuinka vanha keksintö mämmi on. Se tiedetään, että mämmi on levinnyt ruokapöytiin Länsi-Suomesta alkaen, ja se on syntynyt jo 1100–1200-luvuilla. Mämmin syntymistä auttoivat entisajan uunit, joissa lämpö säilyi pitkään, ja ne sopivat siksi mämmin hitaaseen paistamiseen.

Mämmi tuli tunnetuksi katolisen perinteen paastonajan ruokana. Pääsiäinen oli ennen hyvin kurinalainen juhla. Pitkäperjantaina ei tehty tulta eli syötiin kylmää ruokaa, kuten mämmiä.

Ensimmäiset kirjalliset dokumentit mämmistä ovat 1700-luvulta. Tasan vuonna 1700 Kuninkaallisen Turun Akatemian teologian professori Daniel Juslenius kirjoitti varsinaissuomalaisten syömästä, mämmiksi kutsusta puurosta. Juslenius kertoi mämmin syntyvän uunissa koivutuohisessa astiassa. "Se on tosin väriltään mustahkoa, mutta kuitenkin harvinaisen makeata ja sitä syödään pääsiäisenä happamattoman taikinan muistoksi", Juslenius kirjoitti mämmistä.

Erään teorian mukaan mämmi syntyi sahdin ja oluen sivutuotteena mäskistä.

Ensimmäinen tiedossa oleva mämmiohje on vuodelta 1751. Akatemian kemian professori Pehr Adrian Gadd kirjasi tuolloin muistiin: "Yksi osa ruisjauhoja, kaksi osaa jauhettuja ruismaltaita, jotka imelletään kuumassa vedessä, tuokkoseen pantua vetelähköä seosta kypsennetään lievässä uuninlämmössä 6–7 tuntia".

Mämmiperinne levisi 1800–1900-luvuilla koko maahan. Etelä-Karjalassa ja Lapissa liityttiin mämminsyöjiin vasta 1930-luvulla.

3) Tee itse mämmi!

Mämmillä on maine vaikeasti valmistettavana ruokana. Tämä ei kuitenkaan Mämmi-kirjan kirjoittajan Ahmed Ladarsin mukaan pidä paikkaansa.

Mämmin ainekset ovat yksinkertaiset: vettä, ruisjauhoja, ruismaltaita ja suolaa. Suurin vaikeus mämmin valmistamisessa on se, että malttaa odottaa herkun valmistumista.

Kotitekoista mämmiä kannattaa kokeilla, sillä se voittaa kaupan mämmit mennen tullen.

4) Tuunaa mämmi!

Aamupala, iltapala, välipala, jälkiruoka... Jos kysytään mämmiä rakastavalta, sopii mämmi tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Mämmi sopii hyvin aamupalaksi, iltapalaksi tai välipalaksi, onhan se puuroa. Aamupuurona mämmi maistuu lämmitettynä maidon tai kerman kanssa. Makua saa lisäämällä voisilmän mämmiin.

Jälkiruoaksi mämmi maistuu varsinkin, jos sen kruunaa reilulla lorauksella vaniljakastiketta. Mämmin kanssa sopivat myös esimerkiksi hillot ja marmeladit.

Mämmiä voi hyödyntää myös monissa resepteissä. Oletko kuullut suklaassa kastetuista mämmitryffeleistä, mämmitoffeesta tai mämmimunkeista? Lisää mämmiä myös sämpylä- tai pitsataikinaan.

Lähteet:

Ahmed Ladarsi: Mämmi 2008

Martat

Helsingin yliopisto

http://www.martat.fi/ruoka/reseptit/mammin-historia/

http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/3-2005/24-09-01-23