Peltipoliisi välähtää useammin kuin koskaan ennen – välähdys ei johda aina rangaistukseen

Kaikissa tolpissa ei tarvita kameraa, sillä pelkkä tolppa hillitsee kaasujalkaa. Kameroiden paikkoja myös vaihdellaan aika ajoin. Martti Kainulainen

Rai Suihkonen

Poliisin tolppakamerat reagoivat ylinopeuksiin tänä vuonna useammin kuin koskaan. ”Peltipoliisin” salama välähti jouluviikon alkuun mennessä 623 000 kertaa.

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, komisario Dennis Pasterstein arvioi, että vuoden loppuun mennessä määrä kipuaa noin 650 000:een. Se tarkoittaa yhtä välähdystä jossain päin Suomea keskimäärin noin 50 sekunnin välein, ympäri vuoden.

Kasvu johtuu pääasiassa siitä, että poliisi yhtenäisti puuttumiskynnyksen reilu vuosi sitten.

– Nyt kamerat taltioivat kaikki ne autot, joilla ajetaan ylinopeutta vähintään 3 km/h. Menneinä vuosina rajat vaihtelivat poliisilaitoksittain ja saattoivat olla jopa yli 10 km/h, Pasterstein sanoo.

Tämän vuoden noin 650 000 kameravälähdystä on noin kolmanneksen enemmän kuin keskimäärin vuosittain vuosina 2010–2014. Kameroiden määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa.

Noin kolmasosa tolppakameran välähdyksistä ei johda rangaistukseen, joita ovat huomautus, rikesakko tai päiväsakko. Suurin osa poistettavista tiedoista koskee esimerkiksi yritysten, kuntien ja muiden yhteisöjen autoja, joilla on ajettu korkeintaan 7 km/h:n ylinopeus.

– Tämä johtuu siitä, että huomautuksia lievistä ylinopeuksista voidaan antaa vain luonnollisille henkilöille, Pasterstein sanoo.

Lisäksi noin 5 000 ylinopeuskuvaa jää vuosittain hyödyntämättä käyttökelvottomina.

Pastersteinin tekemän analyysin mukaan viime vuonna, jolloin puuttumiskynnykset vielä vaihtelivat poliisilaitoksittain, keskimäärin 0,95 prosenttia kameratolpan ohiajaneista aiheutti välähdyksen.

Tänä vuonna välähdyksen aiheuttaneiden autojen määrä lisääntyi 1,44 prosenttiin tolppakameran ohiajaneista.

– Rikesakkojen tuplaantuminen syyskuun alussa on toiminut pelotteena. Välähdysten suhteellinen osuus ohiajaneiden määrästä  laski syys–lokakuussa noin 16 prosenttia.

Poliisilla on tolppakameroita tällä hetkellä noin 90.

Kaikissa tolpissa ei tarvita kameraa, sillä pelkkä tolppa hillitsee kaasujalkaa. Kameroiden paikkoja myös vaihdellaan aika ajoin.

Poliisi ja Liikennevirasto teettävät konsultilla selvityksen siitä, kuinka monta uutta valvontakameraa ja -tolppaa kannattaa hankkia lähivuosina.

– Vielä en osaa kertoa määristä, sillä esiselvityksen seuraava vaihe on tekninen pilotti. Vasta sen aikana saamme haarukoitua konkreettisia kustannuksia, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta toteaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut