Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Suomeen halutaan robottilaki – Hurjan vision mukaan robotit pelastavat kansantalouden ja sote-sotkun

Kuskiton bussi voi olla tulevaisuutta. Matti Tiitinen

Heikki Kärki

Robotit voivat ratkaista kaksi suurta yhteiskunnallista ongelmaa, uskoo tietokirjailija ja Robottiviikon järjestäjä Cristina Andersson. Palvelurobotiikkaan panostaminen auttaisi saamaan kituvan kansantalouden kasvuun. Lisäksi robotit hoitaisivat maamme ikääntyvät kansalaiset.

– Sote-sektorin isoja ongelmia ei ratkaista ilman robotteja. Hoitajien määrä ei yksinkertaisesti riitä, Andersson linjaa.

Esimerkiksi Japanissa palvelurobottien käyttö on kirjattu osaksi maan sote-strategiaa. Suomessa hoitajien ajasta voi tutkimusten mukaan mennä 60–80 prosenttia logistiikkaan tai kirjaamiseen.

– Nämä asiat hoituisivat robottien avulla paremmin. Ihmiset kaipaavat ensisijaisesti inhimillistä kontaktia, Andersson sanoo.

Olennaista on myös palvelurobotiikan kaupallinen potentiaali. Yli 60-vuotiaiden ihmisten suhteellisen määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan maailmassa vuosien 2000–2050 välisenä aikana, ja nykyisetkin siivousrobotit ovat miljardibisnestä.

– Olenkin sanonut yritysväelle, että jos ette välitä vanhuksista ja robottien tuomista hyvistä asioista, niin välittäkää edes rahasta, Andersson sanoo.

Tällä hetkellä Suomessa ollaan pahasti jäljessä robotiikan kehityksestä. Teollisuusrobottien määrä on olematon, robottien suunniteluun ei panosteta, yhteiskunnallinen keskustelu robottien vaikutuksista on käymättä, eikä lainsäädäntökään ole ajan tasalla.

Tutkijatohtori Michael Laakasuo on ehdottanut Valtioneuvoston kanslian tulevaisuusstrategiasta vastaavalle työryhmälle, että Suomeen tarvitaan robottilaki. Lain avulla Suomi pystyisi tekemään robotiikan kehittäjille selväksi, millaisiin puitteisiin robotiikkaa luodaan.

– Laissa ei tarvitsisi olla aluksi kuin yksi lause: "Kaikkien robottien on noudatettava Suomen perustuslakia." Sen jälkeen lakia voidaan kehittää edelleen, Laakasuo sanoo.

Laakasuon mukaan aikaa ei ole paljon: maksimissaan 5–10 vuotta. Sen jälkeen ei voida enää toimia ennakoivasti, vaan prosessi muuttuu reagoimiseksi. Jos lakia ei säädetä, tekevät robotteja valmistavat yritykset moraaliset ja eettiset ratkaisunsa omin päin.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut