Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Radikaali innovointi edellyttää riskinottoa

Ari Hyytinen

Yrityksissä tehdään monenlaista tutkimus- ja kehitystoimintaa, vaikka välttämättä sitä ei juuri tuollaiseksi toiminnaksi kutsuta. Olipa tämän toiminnan muoto tai nimitys mikä tahansa, se yleensä tähtää suoraan tai epäsuorasti prosessi- tai tuoteinnovaatioiden tuottamiseen.

Prosessi-innovaatiolla tarkoitetaan sitä, että tietty tavara tai palvelu voidaan tuottaa tehokkaammin ja alhaisemmin kustannuksin kuin aikaisemmin. Tuoteinnovaatio puolestaan viittaa uuteen tavaraan tai palveluun, joka joko tyydyttää kuluttajien tarpeita tai soveltuu muiden yritysten hyödyntämäksi välituotteeksi uudella tavalla. Toisinaan se myös tarkoittaa parannusta tuotteisiin, jotka jo ovat markkinoilla saatavilla.

Innovaatioita voidaan luokitella monella eri tavalla. Asteittainen eli inkrementaalinen innovaatio viittaa pienimuotoisiin parannuksiin yrityksen tuotantoprosessissa tai tuotteissa. Sen vastinpari on radikaali innovaatio. Se tarkoittaa harvinaisen mullistavaa innovaatiota.

Radikaali innovaatio synnyttää tietynlaisen epäjatkuvuuskohdan: sen vuoksi esimerkiksi tietyllä toimialalla perinteisesti hyödynnetyt tuotantoteknologiat tai tuotetut tuotteet vanhentuvat. Tämän seurauksena niihin perustuvien liiketoimintamallien elinkelpoisuus hiipuu.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hiljattain julkaiseman yrityskatsauksen mukaan Suomessa toimii vajaat 600 suurta yli 250 henkilöä työllistävää yritystä. Niiden osuus kaikista yrityksistä on vain prosentin viidesosa. Ne kuitenkin työllistävät yrityssektorin henkilöstöstä 35 prosenttia ja tuottavat 45 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Kuten monissa muissakin maissa, myös vienti keskittyy pieneen osaan yrityssektoria. TEM:in yrityskatsauksen mukaan 0,5 prosenttia vientiyrityksistä – eli noin 90 suurinta vientiyritystä – vastaa lähes 70 prosenttia viennin arvosta.

Mikäli isommissa yrityksissä tutkimus- ja kehitystoiminta tuottaa tasaisesti pieniä, asteittaisia innovaatioita, sillä on iso merkitys kansantalouden tuottavuuskehitykselle. Tämä johtuu siitä, että näihin yrityksiin on sitoutunut merkittävä osa talouden voimavaroista.

TEM:in yrityskatsaus kertoo myös, että Suomessa on noin 800 kasvuyritykseksi luokiteltavaa yritystä: Kasvuyritys on yritys, joka työllistää tarkasteluajankohdan alussa korkeintaan 10 henkeä ja jossa henkilöstö kasvaa kolmen vuoden aikana vähintään keskimäärin 20 prosenttia.

Kasvuyritysten tarkka lukumäärä vaihtelee määrittely- ja laskutavan mukaan, mutta osa yrityksistä päätyy tähän luokkaan erilaisten yrityskauppojen ja rakennejärjestelyiden myötä. TEM:in mukaan vuoden 2013 lopulla kasvuyritykset työllistivät noin 74 000 henkilöä.

Kasvuyrityksiin kohdistuu suuria odotuksia. Ilman onnistuneita innovaatioita nämä odotukset eivät toteudu, ainakaan täysimääräisesti. Nopeaan kasvuun liittyy oleellisesti myös epäonnistumisen riski, eikä osa nopeakasvuisten yritysten luomista uusista työpaikoista ei ole – ainakaan ensialkuun – kovin tuottavia tai pitkäkestoisia.

Radikaalien innovaatioiden tavoittelu edellyttää edelläkävijyyttä ja eteenpäin katsomista, oivalluksia ja avoimuutta, olemassa olevien toimintamallien kyseenalaistamista, halua altistua ainakin hetkellisesti sekasorrolle sekä riskinottohalua ja -kykyä. Yrittäjiä ja yrityksiä ei voi eikä pidä suojata epävarmuudelta, joka radikaalien innovaatioiden tavoitteluun sisältyy. Mutta kun ja jos menestystä tulee, kasvuyrityksien omistajayrittäjä on palkkansa ja palkkionsa ansainnut.

KTT Ari Hyytinen on taloustieteen professori ja tutkimuksesta vastaava varadekaani Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Kommentoi

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut