Uusjako ravistelee Euroopan vasemmistoa – Populismi nostaa päätään

"Minä tuen Syrizaa", julisti saksalaisen vasemmistopuolue Linken kannattaja Ateenassa, kun vasemmistopopulistisen Syrizan kannattajat juhlivat ennakkoäänten tuloksia Kreikan parlamenttivaaleissa tammikuussa. Louisa Gouliamaki / AFP

STT

Vasemmistopuolueet Euroopassa ovat ahdingossa ja käymistilassa. Mahdollinen kannatuspohja on kuitenkin edelleen vahva, sillä eriarvoisuus ei ole suinkaan vähentynyt. Tällaisilla ajatuksilla palloilee sosiaalidemokraattisen ajatushautomon, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander.

Majanderin mukaan käynnissä on vasemmiston uusjako ja olennainen kysymys on, mitä kautta kansan ahdinko purkautuu poliittisesti. Erityisesti eteläisessä Euroopassa jonkinlainen vasemmistopopulismi on nostanut päätään kreikkalaisen Syrizan ja espanjalaisen Podemosin kautta perinteisten vasemmistopuolueiden kustannuksella, Majander arvioi.

– Toisaalla taas on kansallismielinen populistinen politiikka, jonka ehkä selkein edustaja on Ranskan Front National (Kansallinen rintama).

Vapaa kolumnisti ja tietokirjailija Tommi Uschanov pyöritti Helsingin Sanomien esseessään ajatusta, että vasemmisto olisi tuomittu katoamaan poliittiselta kartalta. Majander oudoksuu ajatusta.

– Samaa uskottiin maalaisliitosta 1950-luvulla. Nyt maalaisliiton perilliset ovat Suomen kaksi suurinta puoluetta.

Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman tutkija Tuomas Iso-Markku on samoilla linjoilla vasemmiston uusjaosta kuin Majander.

– Merkittävä trendi ainakin kriisimaissa, Kreikassa ja Espanjassa, on että perinteisten sosialistipuolueiden tilalle on noussut hiukan radikaalimpia vasemmistopuolueita.

Trendi näkyi myös europarlamenttivaaleissa viime vuonna: vasemmiston europarlamenttiryhmä, johon muun muassa suomalainen vasemmistoliitto kuuluu, lisäsi paikkamääräänsä peräti 17:llä. Sosialistien ja demokraattien ryhmä sai kahdeksan lisäpaikkaa.

– Kahdeksan paikan lisäys ei ole hirveän merkittävä. Vasemmistoryhmän 17 lisäpaikkaa sen sijaan on. Isoja tekijöitä olivat nimenomaan Syrizan ja espanjalaisen Podemos-puolueen ottamat lisäpaikat, Iso-Markku sanoo.

Suomessa vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit kärsivät viime kuun vaaleissa merkittävän tappion. Britannian vaaleissa viikko sitten taas konservatiivit ottivat suuren vaalivoiton – työväenpuolueen kustannuksella. Ranskassa presidentti Francois Hollanden ja hänen johtamansa sosialistipuolueen kannatus on matanut pohjamudissa.

Toisaalla taas Kreikan laitavasemmistoa edustava Syriza-puolue otti vaalivoiton.

Euroopan maiden vasemmistopuolueiden kannatuslukuja ei kuitenkaan kannata tuijottaa sokeasti ja tehdä hätäisiä tulkintoja. Sekä puoluejärjestelmissä että vaalitavoissa on eroja. Vaalituloksista voi kuitenkin sekä Majanderin että Iso-Markun mukaan vetää yhden johtopäätöksen.

– Perinteiset sosiaalidemokraatti- ja sosialistipuolueet ovat järjestelmistä riippumatta olleet vaikeuksissa. Tekijät ja syyt kuitenkin vaihtelevat eri maissa, Iso-Markku toteaa.

Majanderin mukaan erilaiset järjestelmät toki vaikuttavat vaalien lopputuloksiin. Vaalitulosten vertailu kuitenkin kertoo äänestäjien tunnelmasta: onko vasemmistopuolueilla vastauksia tulevaisuuden kysymyksiin ja visioita siitä tulevaisuudesta mikä halutaan luoda.

– Ei kannata väheksyä äänestäjien tuntemusta siitä, mihin suuntaan poliittisella kentällä tuulee, Majander sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut