Ex-suurlähettiläs: Suomi unohti Paasikiven-Kekkosen-linjan tärkeimmän tavoitteen

Matti Pietiläinen

Entinen suurlähettiläs Jukka Valtasaari kritisoi Suomen ulkopolitiikkaa kylmän sodan jälkeen.

Valtasaaren mukaan Suomessa oli 2000-luvun alussa unohdettu Paasikiven-Kekkosen-linjan keskeisin tavoite: oman liikkumavaran laventaminen kylmän sodan oloissa.

­– Kun sen aikaiset suitset löystyivät, olimmekin itse kaventamassa liikkumavaraamme ­- ja vielä samaan aikaan, kun Nato oli Venäjällä mielipidemittauksissa korkeammassa kurssissa kuin meillä, Valtasaari kirjoittaa tänään julkistetussa kirjassaan Suomen turvallisuus, joka on Docendon kustantama.

Valtasaari työskenteli Suomen Washingtonin suurlähettiläänä kahteen otteeseen yli kymmenen vuotta. Hän muistuttaa, että Suomen Nato-option sopivuutta on korostettu maassamme eri aikoina eri syistä.

­– 1990-luvun puolivälissä se vielä tarkoitti, ettei asetuta Nato-jonoon turvallisuusvajetta potevien Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa vaan katsotaan parempaa aikaa. Sitten se tarkoitti, että katsotaan myöhemmin, kun Nato keskittyy kriisinhallintaan eikä jäsenyydellä ja kumppanuudella ole tältä kannalta suurta eroa. Ja nyt se merkitsee, että katsotaan tilannetta paremmalla ajalla, sillä kuvassa häämöttävien vanhan kylmän sodan haamujen takia aika ei ole otollinen turvatakuiden hankkimiseen lännestä.

Saman vastauksen antaminen aivan erilaisissa turvallisuustilanteissa on Valtasaaren mukaan vierasta muuten suoraviivaisen Suomen kulttuurissa.

­– Tämä ihmetyttää myös niitä ulkomaalaisia tarkkailijoita, joiden mielestä suomettumista soimasivat kylmän sodan aikaan vain ne, joille Suomen asema oli epäselvä. Miten on mahdollista, että kylmän sodan aikana yhtäläistä etäisyyttä suurvaltoihin pitäneen Suomen näyttää sen päätyttyä olevan vaikeampaa tulla toimeen samanmielisen lännen kuin erimielisen naapurin kanssa, kun se muilla aloilla se käy yvin päinsä? Sen jälkeen Valtasaari kysyy tylysti seuraavan kysymyksen.

­– Onko sittenkin niin, että Suomi on sankarillisesta historiastaan huolimatta lännen heikko lenkki?

Kirjan viesti suomalaisille päättäjille ei jää epäselväksi: on syytä pysyä samassa rintamassa EU-maiden sekä länsimaiden kanssa.

Lisäksi suomalaisten on tehtävä kaikkensa, että Euroopan pahasti hiipuva rooli kohenisi koko maailman mittakaavassa.

­– Euroopan unioni ei ole opinkappale eikä edes oikein tavoitekaan, mutta kun olemme siihen liittyneet, se on politiikkamme tärkeä väline.

Yhtä uutta Nato-selvitystä Valtasaari vielä kaipaa, koska olosuhteet ovat muuttuneet aiempien selvitysten jäljiltä.

­– Jos vastuuta on tarpeen siirtää äänestäjille, kansanäänestykselle näyttää olevan vahva tilaus, ja tämä materiaali ja johtopäätökset siitä täytyy välttämättä esittää myös kansalle. Sitä valistettiin aikaisemmissa kahdessa tapauksessa äänestettäessä Euroopan unioniin liittymisestä ja varmaan myös kieltolain poistamisesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.