Björk: Vulnicura (One Little Indian)

Anniina Meronen

Islantilaislaulajatar Björk erosi ja teki levyn erosta. Se vuoti nettiin etuajassa, joten teos julkaistiin jo nyt.

Vulnicura on levy, jonka soittaminen taustamusiikkina tuntuisi pyhäinhäväistykseltä. Sen resepti on Björkin itsensä ohjelmoimat, paikoin kipeästi dissonoivat jouset, sekä sydämen lyöntejä muistuttavat biitit, jotka välillä hiljentyvät ja palaavat taas. Laulussa on itkuvirren sävyä.

Vulnicura on prosessi. Sen alku huokuu turtaa välinpitämättömyyttä. Keskikohta on täynnä tukahdutettua ja valloilleen päästettyä surua ja voimaa: Black Lake on synkkä laulu, jolla Björk tuo turvan katoamisen ja kivun hyvin konkreettiseksi ja ruumiilliseksi: ”I am one wound/ one pulsating body”. Family on raivoisampi perheen puolustus, joka hiljenee toivon pilkahdukseen. Hypnoottisessa Notget-kappaleessa on kauhuelokuvamaista tunnelmaa. Nykivät jouset ja ahdistava rytmi hehkuvat vaaraa; kuolemanpelkoa, josta Björk laulaa.

Tunnelma helpottuu hieman levyn loppupäässä. Atom Dance muuttaa kaatosateen lohdullisen seesteiseksi kesätihkuksi ja viimeisessä kappaleessa muistetaan jo sukupolvien jatkumo, luovuttamisen mahdottomuus.

Vulnicura on riisuttua kipua ja lohtua, jolla kaikki sanat, äänet ja tauot luovat yhdessä merkityksiä toisiinsa tukeutuen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.