Ele: Ele (Sokanen)

Kirsi Taivainen

Eva Louhivuori julkaisee Ele-yhtyeensä kanssa suomenkielisen debyyttialbuminsa. Eino Leinon runot ovat olleet innoittajana kappaleisiin, joissa kajastaa niin kansanmusiikin perinne kuin jazzahtava fiilistely, folk-popahtavin vivahtein. Louhivuori on säveltänyt laulut Leinon teksteihin pohjautuen ja niissä on pehmeää poljentoa ajatuksia herättävien sanojen jalansijana. Louhivuoren äänestä kuultaa ilmavuus ja henkevyys, mutta myös kertova, juurevampi laulelmallisuus, joka kutsuu raikkaasti kuulijaa. Eteerinen, korkea ja kevyt laulu on hyvä tehokeino, kunhan sitä ei viljellä liikaa.

Hiotut sävellykset antavat ajattomille Leinon runoille tilaa herkkien soitinsovitusten ympäröimänä ja toisinaan musiikkikin pienine nyansseineen muistuttaa tarinankerrontaa. Joissakin lauluissa mantramainen kertaavaisuus ja taustarytmiikka pysäyttävät. Kun kello seisoo -kappaleen intensiteetti vain paranee loppua kohti. Korkean runollisuuden vastapainoksi on hiven lennokkuuttakin.

Ele-yhtyeen levy on hyvä osoitus siitä, miten klassikko Leino taipuu moneen. Lopputulos on linjakas kokonaisuus rennosti etenevää musiikkia. Avausraita Yön sävel lipuu tyylikkäästi tummuuteen ja Sua katson vaan -laulussa jousisoittimet tuudittavat heräävää lempeä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.