Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Ilmari Niemeläisen Kemin urheilukeskus: Pronssia arkkitehtuurissa vuonna 1948

Tomi Tuomaala

Arkkitehti Ilmari Niemeläisen (1910–1951) Kemin urheilukeskus voitti pronssia Lontoon olympialaisten arkkitehtuurin asemakaavasarjassa. Suunnitelmaa ei koskaan toteutettu.

Niemeläisen suunnitelma esiteltiin lyhyesti Arkkitehti-lehden numerossa 3–5/1948. Rakennustaiteen museosta löytyy kolme valokuvaa pienoismallista.

Paljon muuta ei löydykään.

Kyseessä on kaikkein perusteellisimmin kadonnut suomalainen olympialaisten taidekilpailujen mitalityö. Varsinkin yksi asia on mysteeri. Miksi Niemeläinen teki suunnitelman?

Voisi olettaa, että Niemeläiseltä tilattiin suunnitelma – tai sitten hän osallistui suunnittelukilpailuun. Mutta kun jälkiä ei löydy.

Rakennustaiteen museon arkistosta pitäisi löytyä tieto avoimesta suunnittelukilpailusta. Ei löydy.

Kemin kaupunginvaltuusto tai -hallitus eivät kunnalliskertomusten mukaan käsitelleet Niemeläisen suunnitelmaa tai suunnittelukilpailua vuosina 1945–1951.

Kemin urheilukeskuksen vaiheista ei tiedä Niemeläisen sukukaan. Suunnitelmaan liittyviä papereita arvellaan tuhoutuneen muutamassakin Tammisalon sukuhuvilaa kohdanneessa tulipalossa.

Asiaa eivät tiedä Kemin paikallishistorian tuntijat tai Kemin historiallinen museo. Eikä esimerkiksi Kemin asemakaavan vaiheista 1960-luvulla diplomityönsä tehnyt Heikki Komokallio muista Niemeläisen suunnitelmaa.

Kun Suomen sanomalehdet 8. heinäkuuta 1948 kertoivat etusivuillaan maan huimasta menestyksestä olympialaisten taidekilpailuissa, ei Kemissä ilmestyvä Pohjolan Sanomat kertonut paikkakuntaan liittyvästä mitalityöstä muuta kuin sen, että pronssia tuli.

Kemin urheilulautakunnan pöytäkirjoista löytyy sentään tieto helmikuulta 1949: kaupunginhallitus oikeuttaa lautakunnan lunastamaan Kemin urheilupuiston olympiapiirustukset sekä kolme valokuvaa 35 000 markan lunastushinnalla.

Kemin urheilukeskus vihittiin käyttöön kesäkuussa 1948 – ennen Lontoon olympialaisia. Se ei ole Niemeläisen työtä, eikä pohjaudu Niemeläisen suunnitelmaan.

Olisi merkillistä, että menestyvä arkkitehti olisi ilman korvausta, ihan vaan lämpimikseen tai pelkästä jalosta urheiluhengen palosta, laatinut mittavan ja työlään kaavasuunnitelman. Ja jos näin, niin miksi juuri Kemiin?

Niemeläinen oli nimittäin alansa eturiviä. Hän menehtyi vaikeaan sairauteen vain 41-vuotiaana.

– Jos hän vain olisi voinut jatkaa, niin hän olisi ollut ihan huippuja, arvioi Rakennustaiteen museon amanuenssi Erkki Vanhakoski.

– Hän kuului kotimaisten arkkitehtien eturiviin. Siitä kertovat jälkeenjääneet suunnitelmat.

Alunperin Suomen-karsintaan Lontoon kisoja varten jätettiin vain kaksi suunnitelmaa, Kemin urheilukeskus ja Liperin saunalaitos. Raati piti niitä ”jossain määrin keveinä”. Jälkeenpäin pyydettiin ehdotukset Alvar Aallolta ja Yrjö Lindegreniltä.

”Keveäksi” luonnehtimista ei Erkki Vanhakoski ymmärrä.

– Suunnitelmahan on itse asiassa hieno. Ja tulihan se palkituksi.

Lontooseen lähetettiin Lindegrenin ja Niemeläisen suunnitelmat, jotka voittivat kultaa ja pronssia.

Aallon työ ei kelvannut, sillä Oulun Koskikeskus oli liian vanha. Säännöt edellyttivät, että osallistuvien suunnitelmien piti olla valmistunut kisoja edeltävän olympiadin eli nelivuotisjakson aikana.

Harjakattoisen rakennuksen pohjakerrokseen on sijoitettu paini- ja nyrkkeilysali sekä ampuma- ja keilaradat pukusuojineen. Yläkerrassa on urheiluhalli. Pyöreäkattoisessa osassa on uimahalli. Lisäksi alueella sijaitsee muun muassa ulkouima-altaita ja tenniskenttiä. Muun muassa harjakattoisen rakennuksen viistot, suuret ikkunat kertovat, että ollaan siirrytty 30-luvun funkkiksesta sodanjälkeiseen tyyliin.

 

ILMARI NIEMELÄINEN: ARKKITEHTI JA UIMAHYPPÄÄJÄ

Jyväskyläläissyntyinen Ilmari Niemeläinen edusti Suomea olympialaisissa myös uimahyppääjänä. Berliinissä 1936 hän oli ponnahduslautahypyissä 13. ja kerroshypyissä 14. Lontoossa vuonna 1948 Niemeläinen kilpaili kerroshypyissä ja sijoittui 19. tilalle. Lisäksi Niemeläinen oli moninkertainen Suomen- ja Pohjoismaiden mestari.

Arkkitehtina Niemeläinen tunnetaan erityisesti urheilukeskussuunnitelmistaan. Hänen elinaikanaan niistä toteutettiin osittain muun muassa Hämeenlinnan ja Kotkan urheilualueet sekä Nokian uimala. Toteutumatta jäivät esimerkiksi ehdotus Jyväskylän Harjun järjestelyksi, Kuopion ja Varkauden urheilukeskukset sekä Vaajakosken ja Rauman uimalat. Niemeläinen oli myös laatimassa alkuperäistä suunnitelmaa Helsingin uimastadioniksi ja Tampereen Ratinan stadioniksi.

Yhteistyötä Niemeläinen teki mm. toisen urheilija-arkkitehdin kanssa. Niemeläinen ja Einari Teräsvirta, kolmien kisojen olympiamitalisti voimistelussa, sijoittuivat kolmannelle tilalle Helsingin Eteläranta 10:n eli Palacen talon suunnittelukilpailussa.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut