Enkelit ovat nyt muualla

Tapani Luotola

Tänään on keskiviikko, jesidien pyhäpäivä. Päivän valinta on varmaan perusteltu, sillä jesidien enkelit liitelivät Lähi-idässä jo kauan ennen Jeesusta ja profeetta Muhammedia.

Muinaiseen zarathustralaisuuteen pohjautuvassa ja Lähi-idän vanhimpiin kuuluvassa jesidien uskonnossa on piirteitä myös manikealaisuudesta, juutalaisuudesta, islamista ja kristinuskosta. Tai päinvastoin, sillä Lähi-idän uskonnot limittyvät toisiinsa: kristinuskossa Jeesus on avainhahmo, muslimeille yksi profeetoista ja jesideille hän oli maan päällä ollessaan ihmishahmon ottanut enkeli. Vedenpaisumuskin on jesideille tuttu. Persoonalliseen pahaan, syntiin tai helvettiin he eivät usko.

Jesidit uskovat Jumalaan, joka teki vain luomistyön eikä vaikuta enää maailmassa, jossa maanpäällisiä tapahtumia seuraa seitsemän Jumalan valitsemaa enkeliä. Heistä tärkein, pääenkeli Malak Ta’us – Riikinkukkoenkeli – oli paholainen ennen kääntymistään hyvyyteen. Jesidit uskovat ihmisten hyvyyteen; jokainen voi itse valita joko pahan tai hyvän kuten Malak Ta’us.

Jesidit ovat valtiottomia, diasporassa eläviä kurdeja. Kun he lisäksi ovat ei-arabeja ja ei-muslimeja, muutoinkin haavoittuvaisen vähemmistön ahdinko on aina ollut moninkertainen. Vierautta jesidit ovat tosin ruokkineet myös itse. Jesidismi on suljettu etninen uskonto, johon ei ole mahdollista kääntyä tai josta jesidien oman käsityksen mukaan ei voi luopua.

Nyt jesidien päiden yllä Irakin Sinjarin vuorella lentelevät enkelien sijaan sunnimuslimien äärijärjestön Islamilaisen valtion (aiemmin Isis) ammukset ja Yhdysvaltain armeijan helikopterit.

Irakia valloittaville Isisin fanaatikoille jesidit ovat vääräuskoisia ”paholaisen palvojia”, joiden kaulat on katkottava. Vallatussa Sinjarin kaupungissa on kerrottu satojen jesidien teloituksista ja elävältä hautaamisista.

Vuorelle paenneita kymmeniä tuhansia jesidejä uhkaa nääntyminen janoon ja nälkään islamistien piirittäminä kaukana näiden selustassa. Yhdysvallat ja muut länsimaat yrittävät toimittaa apua helikoptereilla, YK pohtii humanitaarisen käytävän avaamista.

Israelilainen kenraali ja kansanedustaja Efraim Snech totesi jo vuosikymmeniä sitten, että kommunismin ”nälkäisten kansakuntien ideologiana” korvanneella islamilaisella fundamentalismilla on vallankumouksellisena oppina ainakin yksi etu vanhaan verrattuna: se ei lupaa mitään konkreettista tässä maailmassa.

”Vääräuskoisiin” kohdistettu silmitön väkivalta on osa pyhän sodan ideologiaa. Vaikka uskonnon arvopuheessa vedotaan aina Jumalan tahtoon, uskonnolla ja maallisen vallan tavoittelulla on vahva kytkös.

Kalifaatin soturien hengen nostattamiseksi on tarvittu syvää katkeroitumista ja pettymystä rikkaan maailman kaksinaismoralismiin ja arvotyhjyyteen. Silti militantti islamilaisuus on yhtä paha uhka moniarvoisuudelle kuin muutkin ahdasmieliset uskontosuunnat tai suvaitsemattomuuden ideologiat.

Jesidit olivat tavallaan jo ratkaisseet teodikean eli Jumalan oikeudenmukaisuutta koskevan ikuisen ongelman. Mutta nyt sunniekstrimistit tarjoavat heille väkivalloin omaansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut