Jämsäläismies ponnisti paperitehtaalta Akun tehtaalle

Paperitehdas vaihtui Tomi Pietilällä aikoinaan Akun tehtaaseen. Tomi paiskii hommia Tuotantoyhtiö TomFloor Productionsin omistajana ja tuottaa maan kärkikastiin kuuluvien esiintyjien julkaisuja. x

Minna Kivinen

Äänittäjä Tomi Pietilä, 41, lähti Jämsästä 1990 Tampereelle paperitekniikkaa lukemaan. Suunnitelmissa siinsi ajatus turvallisesta toimeentulosta paperitehtaalla.

Paperiteollisuus osoittautui kuitenkin miehelle liian tylsäksi alaksi.

– Viiden vuoden työssäolon jälkeen iski keski-iän kriisi, tarve tehdä jotain ihan muuta.

No niin. Nyt mies löytää itsensä jälleen ”tehtaalta”. Kellokorttia ei tällä tehtaalla leimata, eikä liukuhihnojaan ole: Tomin ”tehdas” kantaa nimeä Akun tehdas.

– Kemiralta lähdin aikoinaan Tampereelle studiotyötä ja äänittämistä opiskelemaan. Sitten yksi asia johti kolmanteen ja monen onnekkaan sattuman jälkeen löysin unelmaduunin.

Tomi on toiminut äänittäjänä kaikilla Eppu Normaalin tämän vuosituhannen puolella tehdyillä äänitteillä sekä lukuisten muiden maan kärkikastien julkaisuissa. Lisäksi hän toimii äänisuunnittelijana tv-ohjelmissa.

– Onhan se mahtavaa päästä mukaan valioliigaan. Artistit, joita itse aikoinaan kävin Jämsän Pavilla katsomassa, ovat nyt työkavereitani. Tuntuu hienolta, vaikka Syrjän veljesten (Eput) tapellessa studiossa tästäkin touhusta on se glooria joskus kaukana…

Viimeisin Tomin äänittämä julkaisu on toukokuussa myyntiin tuleva Sami Hedberg Alive (dvd).

Työstettävänä musiikin ohella on Tampereelle tulevan uuden kirjaston kuunteluhuoneen laitteiden suunnittelu.

Toukokuussa Tomi teki päätöksen myös workshop-toiminnan aloittamisesta paikallisessa hifi-liikkeessä.

Siihen, että Tomi lähti mukaan musiikkibisnekseen, on nyt löytynyt myös syyllinen. Syyttävä sormi osoittaa Jämsän yläasteen musiikinopettajaan.

– Salmisen Saulia syytän mielelläni monesta asiasta. Sauli oli uudenaikainen opettaja, joka opetti meidät kuuntelemaan musiikkia. Saulilta sain elämänmittaiset eväät musiikin maailmaan.

Erityisesti Tomin mieleen on jäänyt Jämsän koulun kevätjuhla 1988. Juhlassa esiintyi koulun oma yhtye, johon Tomikin pääsi soittamaan.

– Soitimme Anssi Tikanmäen Maisemakuvia Suomesta. Saulin mielestä olin sen verran kehittynyt soittajana, että pääsin mukaan. Se oli ensimmäinen suuri esiintymiskokemukseni.

Musiikki soi myös omissa bändeissä.

– Meillä oli Jämsänkoskella useampikin bändi, haettiin kirjastosta levyjä ja opeteltiin soittamaan niitä. Pääasiassa kuitenkin yritettiin tehdä omaa musiikkia ja esittää sitä.

Keikkoja ei silloin juurikaan heitetty.

– Enemmänkin soitettiin keskenään treenikämpällä. Silloin ei soitettu esiintymisen vuoksi, vaan siksi, että yhdessä soittamisessa on jotain hienoa.

Yhdessä soittamisen fiilistä Tomi kaipaa toisinaan myös tuottajan työssään.

– Musiikissa on tärkeintä yhdessä soittaminen ja se tunne, mikä siitä tulee. Se on jotain maagista, kaikki hengittää ja elää samaa musiikkia. Voisi kuvitella, että lainelautailijalla on sama tunne aallon harjalla.

Samaa magiikkaa oli myös silloin ”vanhoina hyvinä aikoina” musiikin kuuntelussa.

– Mentiin porukalla kirjastoon kuuntelemaan levyjä. Tämän päivän musiikki on vain haalea muisto siitä, mitä musiikki silloin oli…

Tomi on vahvasti sitä mieltä, että nykyään erilaiset kilpailut ja esiintymisvietti ovat vieneet musiikkibisneksen syvimmästä olemuksestaan kauas pois.

– Pitäisi opettaa taideaineista nauttimista, kuuntelemista.

Tomin koti löytyy eppujen maisemista Ylöjärveltä. Siellä mies viettää omien sanojensa mukaan ”kiireistä elämää viisivuotiaan pojan ylpeänä isänä”.

Jämsän seudulla Pietilän perhe vierailee niin usein kuin mahdollista.

Mummolan lisäksi paikkakunnalla on myös muita kiinnostuksen kohteita. Viimeisimmän Jämsän vierailun yhteydessä Tomi käytti poikaansa Haaralankankaan mikroautoradalla.

– Se oli minulle aikoinaan tärkeä harrastus. Moottoriurheilun ympärillä tehtiin hienoa nuorisotyötä. Omat ja kavereiden vanhemmat panostivat harrastukseen ja se antoi paljon sellaista, minkä vasta myöhemmällä iällä ymmärsi. Se oli myös koulu siihen, että osaan tehdä uusienkin tuttavuuksien kanssa töitä. Tällä alalla sosiaaliset taidot ovat tärkeitä ja pohja siihen on varmasti tullut jo tuolta mikroautoiluajalta.

Jämsästä on jäänyt kartingin piirinmestaruuspokaalien ja Saulin eväiden lisäksi myös elinikäisiä ystäviä. Ja se oma bändi, Circusmind.

– Soittokavereiden, Grönholmin Mikan ja Karuvehan Akin, kanssa ollaan lähes viikoittain tekemisissä. Varsinaista soittamista ehditään kuitenkin harrastaa liian vähän, viimeisimmästä esiintymisestä Jämsän torilla taitaa olla jo kolme vuotta, Tomi Pietilä sanoo.

Jos sinulla on mielessä joku entinen jämsäläinen, jonka kuulumiset haluat panna ajan tasalle, anna siitä meille vinkki: kaupunkilainen@keskisuomalainen.fi tai johanna.suominen@pp2.inet.fi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.