Voihan pelit ja vehkeet

Ira Blomberg-Kantsila

Onko isäntä silloin kotona? Tuleeko isäntä kotiin lähiaikoina? Näin kyseli ulkopaikkakuntalainen kylpyhuoneremonttia tarjoavan yrityksen edustaja, kun sovimme tapaamisajasta tarjouksen tekemistä varten.

Ihmettelin kolmea asiaa: Mitä sitten, tuleeko isäntä kotiin, vaikka sinä olet täällä? Miksi kutsut miestäni isännäksi, vaikka asumme taajamassa? Mistä tiedät, että meillä asuu joku mies?

Tiedän, että tämän nuorenkuuloisen remonttifirman edustajan kyselyistä ei pitäisi välittää, mutta en voi olla välittämättä. Hän kun tulee tehneeksi kysymyksillään selväksi sen, ettei minusta yksin ole päättämään niinkin vaativan asian kuin kylpyhuoneremontin yksityiskohdista.

Etten osaa sanoa, että tuolle seinälle tulee kaakelia ja tuolle toiselle paneelia ja että tästä piikataan. En vain voi olla ajattelematta, että kyselyihin vaikuttaa se, että satun olemaan nainen, vaimo sekä äiti-ihminen.

Toisaalta miehen tekemät kysymykset ovat pientä, kun vertaa niitä vuosien takaiseen tilanteeseen timpurin kanssa. Hän kysyi isältäni, miten hän haluaa, että mieheni ja minun omistamani asunnon katto paneloidaan. Kun menin työnjohtajan ominaisuudessa kertomaan mielipiteeni, timpuri tönäisi minut pois häiritsemästä.

En ole kokemuksieni kanssa yksin. Jos mies on paikalla, nainen jätetään usein sivuun ja sanat osoitetaan maskuliinille. Oma juttunsa ovat miehet, jotka juttelevat naisten rintavarustukselle.

Joka kerta moinen typeryys harmittaa yhtä paljon. Enemmän kuin itseni puolesta se harmittaa sen miehen puolesta, jonka aivot ovat sillä hetkellä off-tilassa. Hän saattaa menettää hyvän kaupan tai ainakin asiakkaan kunnioituksen.

Jos tuo minua lähestynyt tarjouksen tekijä olisi ymmärtänyt kysyä, haittaako minua, jos mieheni ei ehdi paikalle, asia olisi ollut reilassa. Olisin voinut sanoa, että ei haittaa, minä vastaan meillä remonteista yhtä isolla äänivallalla kuin mieheni.

Tässäkin päästään paikallisuuden hyviin puoliin. Äänekoskella putkiliikkeistä remonttitarvikkeita myyviin yrityksiin minut tunnetaan ja otetaan vakavasti, enkä edes muistanut ajatella, että olisi jokin toinen tapa ennen minua puhelimitse lähestyneen firman yhteydenottoa. Tietämystäni ei tutuissa liikkeissä epäillä eikä minua arvoteta vain sillä perusteella, mitä jalkovälissäni roikkuu tai on roikkumatta.

Eihän esimerkiksi juuri remonttiosaaminen ole sisäsyntyistä, automaatti, joka aktivoituu, jos jalkojen väliin ilmestyvät miehen pelit ja pensselit. Remontoimista, niin kuin monta muutakin asiaa oppii opiskelemalla ja tekemällä. Eikä se mene niinkään, että jokainen mies edes haluaisi remontoida. Miksi pitäisikään?

Se, että vielä aikuisena voi oppia tukun uusia asioita remontinteosta vaikka uuteen hurahdukseeni ompelemiseen, on sanalla sanoen mahtavaa. Uskon, että remonttifirman mieskin voi oppia, että nainen ilman isäntää ei tarkoita samaa kuin tyhmä.

Olemme muuten mieheni kanssa sopineet, etten koskaan paljasta hänelle mitä differentiaalisyöttö tarkoittaa. Mieheni ei myöskään selitä minulle osittaisderivaatan syvintä olemusta. Näin saamme molemmat loiston hetkemme ilman toisen älyn aliarviointia.

Ja sinä remonttifirman mies, terkkuja ”isännältä”: Jos asenne ei muutu, sinä et jatka tässä kilpailutuksessa. Sinut on erotettu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.