Verottaja iski naapuriapuun

Inkeri Pasanen

Onko naapurin kukkien kasteleminen veronalaista työtä vai ei? Tätä pohtivat nyt Verohallinnon tarkastajat. He näkevät perinteisessä suomalaisessa naapuriavussa harmaan talouden piirteitä.

Aprillipäivänä uutiselle olisi voinut nauraa, mutta näin juhannusviikolla alkoi melkein itkettää. Eikö suomalaisilla virkamiehillä ole tärkeämpää tekemistä kuin pohtia, kuinka suuria talousrikollisia ovat naapurilleen apua tarjoavat kansalaiset?

Verottaja sai kimmokkeen asian tutkimiseen, kun harmaan talouden selvitysyksikkö perehtyi Suomessakin nopeasti suosiota saavuttaneeseen internetin aikapankkitoimintaan. Aikapankeissa ihmiset vaihtavat työsuorituksia keskenään ilman rahaa. Aikapankin jäsen voi siis esimerkiksi tarjoutua kastelemaan naapurin kukkia ja saada vastineeksi naapurilta pellillisen sämpylöitä.

Työn vaihtaminen työhön on ollut suomalaista yhteisöllisyyttä jo paljon ennen nettiaikaa. Keskikesän poutapäivinä pistettiin ensin omat heinät seipäälle ja riennettiin sitten naapuria auttamaan.

Oikeasti harmaa talous ja siihen liittyvä talousrikollisuus on valtava yhteiskunnallinen ongelma. Rakennusalan pakollinen veronumero ja konkurssilainsäädännön uudistus ovat merkittäviä harmaan talouden torjuntakeinoja. Niiden rinnalla keskustelu naapuriavun verottamisesta tuntuu vitsiltä.

Valtion on arvioitu menettävän vuosittain 4–6 miljardia euroa veroja ja muita maksuja talousrikollisuuden ja harmaan talouden vuoksi. Menetysten määrä on kasvanut etenkin työvoimavaltaisilla aloilla. Harmaan talouden ohjelman avulla menetyksistä yritetään saada yhteiskunnalle ainakin 300–400 miljoonaa euroa vuosittain.

Verohallinnon tarkastuksissa paljastetun harmaan talouden määrä väheni viime vuonna. Harmaata taloutta paljastettiin lähes 180 miljoonan euron edestä, kun edellisvuoden luku oli 200 miljoonaa. Luvut sisältävät pimeitä palkkoja, puuttuvaa myyntiä, peiteltyjä osinkoja ja vääränsisältöisiä tositteita. (Ksml 13.3.).

Ponnistelevatko verotarkastajat nyt vuositavoitteisiinsa tekemällä valvontaiskuja kotipuutarhoihin tai parvekkeille?

Naapuriapu parhaimmillaan on paljon muutakin kuin pienten palvelusten vaihdantataloutta. Se on tärkeä osa yhteisöllisyyttä, joka luo henkistä hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta arkeen. Naapurin lapsia kaitsemalla tai vanhusta ulkoiluttamalla ihminen voi jopa keventää yhteiskunnan rahoittamien julkisten palveluiden kuormaa – siis voi, ellei verottaja tästä rankaise.

Järjen voitoksi voi kutsua työ- ja elinkeinoministeriön heinäkuun alusta voimaan astuvaa päätöstä, jolla työttömille annetaan lupa osallistua vapaaehtoistoimintaan ilman pelkoa työttömyyskorvauksen menettämisestä. Ohjeistuksen puuttuminen on aiheuttanut sen, että tähän saakka jotkut te-toimistot ovat rinnastaneet vapaaehtoistoiminnan työsuhteiseen työhön.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoimintaan osallistuu lähes puoli miljoonaa suomalaista. Monelle työttömälle vapaaehtoistyö tarjoaa merkityksellisestä sisältöä ja jopa mahdollisuuden pitää yllä työelämässäkin tarvittavia taitoja. Toivottavasti verottaja ei iske tähän?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.