Viinan juominen on mukavaa

Petja Savoila

Kesä mylvii täysin palkein koivikossa. Luonto humaltuu auringosta ja lämmöstä. Ahon laitaa loikkiva kesälomakansa humaltuu puolestaan alkoholista.

Suomessa ei osata vieläkään keskustella viinan juonnista aikuiseen tapaan. Mediassa asenne on syyllistävä, saarnaava tai demonisoiva. Tai sitten aikuisten limsan nauttimista romantisoidaan ylenpalttisen teennäisesti Strömsön tapaan: jokainen ateriaviini on yhtä juuttaan makujen ja värien rapsodiaa.

 

Suomessa on noin 4,3 miljoonaa aikuista, eli niitä jotka saavat juoda viinaa laillisesti. Alkoholin suurkuluttajia arvioidaan olevan noin puoli miljoonaa, tai parisataa tuhatta vähemmän, riippuen lähteestä. Alkoholisteja näistä arvellaan olevan puolet tai vain noin kymmenen prosenttia, jälleen riippuen lähteestä. Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, dataa kerätään muun muassa haastatteluiden avulla.

Raivoraittiita on miehistä noin kymmenen prosenttia, naisista viitisentoista. Nopealla laskutoimituksella siis aikuisväestöstä dokaamisensa osaa pitää hanskassa yli 3,5 miljoonaa. Silti keskustelemme lähes yksinomaan siitä, mitä tämä noin kymmenen prosentin suurkuluttajasakki saa aikaiseksi.

Viimeksi kauhisteltiin sitä yhteiskunnalle koituvaa lähes miljardin euron laskua, minkä liika viinalla läträäminen aiheuttaa menetettyinä työvuosina. Sitä ei pohtinut juuri kukaan, että onko päätehtävämme tällä planeetalla puskea täysimääräinen saldo työvuosia ja aiheuttaa mahdollisimman vähän kuluja.

Kas kun kovin iso osa inhimillistä toimintaa on talouden näkökulmasta epäsuotuisaa ja turhaa puuhastelua.

 

Siihen nähden kuinka yleistä terapeuttisten kännien riipaisu, hauskanpito törpöttelyseurueessa tai vain laadukkaan akvaviitin nauttiminen vapaa-ajalla on, on merkillistä kuinka vähän alkoholin juonnin hyvistä puolista kirjoitetaan.

Ihmispolon pieneen mieleen ei voi mahtua se, että miten aine, joka aiheuttaa niin paljon harmia ja murhetta, voi olla samalla niin suuri ilon lähde. Miten yksi alkaa tapella, mutta toisesta sukeutuukin hauska seuramies. Miksi jossain kompuroidaan kännissä lasten päälle, mutta naapurin kesäterassilla maistellaan tyynesti portviiniä? Miten joillekin niin addiktoiva neste voi olla toisille vain pikantti lisä vapaa-ajan viettoon?

Miksi murheellisten laulujen pitäisi estää kaikki ilo?

 

Joillekin raivoraittiille tai muuten vain motkottamisesta pitäville viinanjuonnin paheksuminen on kestävyyslaji. Jokainen satunnaisesta lasillisesta nauttiva on joskus kuullut narinaa siitä, että eikö osata iloita ilman viinaa. Koeta siinä selittää, että kyllä osataan, mutta nyt haluan humaltua elämästä, ihmisistä ja alkoholista.

Joten, helli sitten aurinko tai vihmoi kesäsade, meneillään on ilonpidon vuodenaika. Jos tekee mieli, nasauta auki hedelmäinen vehnäolut tai raikas siideri, kyyditä jälkiruokaa viinillä tai nauti kesäyöstä kera viskin.

Ja tunne rajasi – paraskaan asia elämässä ei maistu kaksin käsin kaadettuna niin hyvältä kuin se kuuluisa ensipuraisu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.