Hiljaisuus matkailuvaltiksi

Inkeri Pasanen

Aikataulutonta elämänmenoa, jossa rapsutellaan paljon, mutta tehdään ja touhutaan sitten kun jaksetaan. Se on se lammaspaimenen loma. (Ksml 12.6.)

Raahelainen taksiyrittäjä Jouni Leinonen ja vaimonsa, fysioterapeutti Annukka Saarnio-Leinonen kuvailivat innostuneesti viikon kesälomaansa lammaspaimenina Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa. Kyseessä oli tavallaan työleiri, sillä lomailijoiden vastuulla oli lampaiden laskeminen päivittäin sekä niiden hyvinvoinnin seuraaminen. Lampaita piti myös rapsutella.

Viikon mittaisesta lammaspaimenen pestistä ei maksettu palkkaa vaan päinvastoin, lomailijat maksoivat lystistä 400 euroa. Vastineeksi he saivat työn lisäksi idyllisen loma-asunnon Luutsaaressa.

Leinoset toteavat mökin olevan varsin soma, tunnelmallinen ja ennen kaikkea perinteinen. Lattia narisee, ikkunoista näkyy maalauksista tuttu Suomi-maisema, ja kuistin kiikkustuoli keinuttaa sopivasti istujaa.

Leinoset olivat hakeneet lammaspaimeniksi saadakseen nauttia suomalaisesta perinnemaisemasta ja kiireettömästä elämästä ilman aikatauluja. Odotukset olivat mitä ilmeisimmin täyttyneet. Edes päivittäinen juomaveden hakeminen 800 metrin päästä kaivosta ei tuntunut lomailijoita haittaavan.

Kunhan Leinosten ja muiden lammaspaimenten kokemukset leviävät julkisuudessa, luonnonläheiselle maaseutulomailulle aukeavat aivan uudet markkinat. Jo nyt lammaspaimeniksi Isojärvelle ja Kolille oli satoja hakijoita, joista vain pieni osa onnistui saamaan paikan.

Suomalaisen maaseutumatkailun kulta-ajat lienevät edessä. Kun keski-ikään tulevat sukupolvet ovat jo nuorina reissanneet reppu selässä kaukomaat, lähilomailu voi olla nouseva trendi. Samalla voi kokea omakohtaisesti jotain sellaista, josta on kenties aiemmin kuullut isovanhempiensa kertovan nuoruuttaan muistellessaan.

Jo vuosia sitten kävimme Italian lomalla maaseuturetkellä, jossa poikkesimme autioituvaan kylään. Nähtävyyksinä meille esiteltiin kylän ainoa yrittäjä, noin 80-vuotias puuseppä ja posti, joka oli auki enää kaksi kertaa viikossa. Muita palveluja kylässä ei ollut, mutta eipä juuri asukkaitakaan.

Suomessa tällaisella kyläkierroksella voisi ”hehkuttaa” postin kadonneen kokonaan jo parikymmentä vuotta sitten. Kenellä olisi taitoa ”brändätä” suomalaiset syrjäkylät matkailukohteiksi?

Keski-Suomen liitto on jo oivaltanut hiljaisuuden merkityksen ja mahdollisuudet virkistys- ja matkailuvalttina. Nettisivuillaan liitto pyytää ihmisiä nimeämään hiljaisia alueita maakunnassa ja kertomaan, millainen on itselle mieluinen äänimaisema.

Hiljaisia alueita on kartoitettu aiemmin kokonaismaakuntakaavan yhteydessä vuonna 2005. Keski-Suomesta löytyykin kosolti sekä luonnonrauha-alueita että maaseutumaisia hiljaisia alueita.

Useimmat suomalaiset elävät niin melun ympäröiminä, että hiljaisuus on harvinainen kokemus. Liikenteen melun lisäksi monia piinaa avokonttoreiden puheensorina. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa ihmiset suoriutuivat keskittymistä vaativasta tehtävästä parhaiten hiljaisuudessa ja huonoiten, kun taustalla kuului puhetta tai laulettua musiikkia.

Taustaäänistä miellyttävin oli puron solina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.