Kun asiakas-palvelija hymyili

Tuula Puranen

Luonnonvoimat ovat ihmistä suuremmat, tuli todistettua taas toissa viikolla. Vaikutukset ulottuvat tuhansien kilometrien päähän, itse jouduin Keski-Euroopan tulvien uhriksi kotona Jyväskylässä.

Jo helmikuussa tilaisin lennot, hotellin ja junaliput kohteeseen Itävallan Alpeille. Vuorille teki mieli ihailemaan maisemia ja hengittämään raikasta ilmaa. Huonokuntoisempikin pääsee vuorivaelluksen makuun, kun käyttää nousuun hiihtohissiä ja tepastelee ylhäällä sopivaa lenkkiä. Yöksi hotellin lakanoihin nukkumaan.

Surkeaa säätilaa tuli seurattua sikäläisistä nettilehdistä. Paria vuorokautta ennen lähtöä rävähti ensimmäinen Hochwasser-otsikko silmille. Uutiset pahenivat koko ajan. 30 vuoden takaisella koulusaksallakin selvisi, että viisaampaa on jäädä kotiin, kuin suistua junassa mutavyöryn mukana tulvajokeen.

Menetetyn reissun lisäksi murhetta lisäsivät menetetyt rahat, mutta itävaltalaiset yllättivät. Armo kävi oikeudesta. Hotelli, joka oli oikeutettu koko summaan, ei veloittanut mitään. Junayhtiökin lupasi palauttaa rahat, vaikkei olisi ollut pakko. Tappiota jäi vain lentolippujen verran. Niistä matkavakuutus olisi korvannut osan, mikäli lähtö olisi estynyt omasta tai läheisen äkillisestä sairaudesta tai tapaturmasta.

Silmäilin hetken miestäni, äkkiäkös tuolle hoitoa vaativa kuhmu ilmestyy päähän, mutta luovuin kotirauhan nimissä ajatuksesta.

Ei uskoisi miten hyvä mieli tulee, kun saa tuollaista ylireilua kohtelua asiakkaana. Suomessa joutuu pitämään kynsin hampain oikeuksistaan kiinni, eikä vastaavaa joustamista asiakkaan hyväksi tule mieleen. Muutan ehkä eläkeläisenä Itävaltaan.

Lomaviikko sujui lopulta mukavasti aurinkoisessa ja helteisessä Keski-Suomessa. Tuli vihdoin suoritettua Jyväsjärven ympäriajokin polkupyörällä. Kaupungissa ei taida olla toista reittiä, jossa ei tarvitse koko ajan nousta tai laskea mäkeä. Ihanan tasaista menoa kilometritolkulla.

Kovin usein reissua ei ole varaa tehdä. Tuollaisella matkalla tulee monta kertaa nälkä tai jano, ja kahden hengen jäätelöt, oluet ja lounaat maksoivat 50 euroa.

Yhtenä päivänä teki mieli jonnekin ja sopivasti sattui silmään lehti-ilmoitus, jossa luvattiin lounas Keuruun Vanhassa Pappilassa ja risteily siipirataslaiva Elias Lönnrotilla pakettihintaan.

Maiseman vaihdos kannattaa aina, päivä oli hauska. Laivassa meni hetki, ennen kuin tajusi, miksi laivaemäntä vaikuttaa omituiselta. Sitten hoksasin, että hän hymyilee asiakkaille puhuessaan, ja jopa heidän ohi kulkiessaan.

Hymyilystä tuli hyvälle tuulelle, saatoin jopa hymyillä itsekin. Miksi ihmeessä kaikki asiakaspalvelijat eivät automaattisesti hymyile, eihän se maksakaan mitään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.