Paperiperkele edustaa uudenlaista näyttelykulttuuria

G. A. Serlachiuksen tie oli kivinen, mutta tuloksekas. Rainer Liimatainen

Rainer Liimatainen

Serlachius-museo Gustafissa Mäntässä avataan lauantaina Gustaf Adolf Serlachiuksen elämästä kertova näyttely Paperiperkele. Se edustaa Suomessa aivan uudenlaista näyttelykulttuuria, jossa pääpaino on tarinalla, visuaalisuudella ja teatterinomaisella lavastuksella.

Paperiperkele rakentuu kahdeksasta kohtauksesta. Niissä puheenvuoron saavat Serlachius itse, hänen vihamiehensä, omaisensa ja ystävänsä. Väkevästi dramatisoidun näyttelyn pääosassa on suomalaisen paperinjalostusteollisuuden suurmies, joka raivasi tietään itseään tai muita säälimättä.

Näyttely avautuu teatterinomaisena tarinana, jonka läpi vieraat kulkevat. Pelkistettyä visuaalisuutta tukee runsas multimedian käyttö ja äänimaailma, joka perustuu kävijöiden liikkeet tunnistavaan tekniikkaan. Suomessa sellaista käytetään nyt ensimmäistä kertaa.

Paperiperkele pohjautuu Teemu Keskisarjan Mäntän patruunasta kirjoittamaan elämäkertaan Vihreän kullan kirous. Käsikirjoituksesta vastaavat Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen ja kirjailija Sami Parkkinen. Visuaalinen suunnittelu ja lavastus ovat näyttelypäällikkö Tarja Väätäsen käsialaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.