Susipuhetta pitää kuunnella

Hannu Karjalainen

Missä susi pihassa, siellä kiivaat puheet ja joskus teotkin. Nyt pihasusiongelma velloo etenkin Lounais-Suomessa. Köyliössä susikeskustelu veti viime viikolla tuhatkunta henkeä, Perhossa ryhdyttiin suuremmitta puheitta laittomaan jahtiin, jonka loppunäytös odottaa oikeussalissa. Maa- ja metsätalousministeriö lisäsi kiireesti kaatolupia viidellä. Käyttämättömiä lupia on nyt 12.

Jämsän Hallissa järjestettiin peto-, käytännössä susikeskustelu ja Kuorevesisaliin tulikin lähes 150 henkeä eli kutakuinkin täyteen.

Panelistikirjo ulottui suden suojelijasta riistamieheen, viranomaiseen, tutkijaan, pihasusien vastustajaan ja päättäjään. Puheiden sävy oli yllättävän asiallinen. Johtuisiko siitä, että Jämsän seudulla ei nyt ole susiongelmaa, lähin hukkapiiri löytyy Mänttä-Vilppulan ja Virtain suunnalta.

Jämsän, Kuhmoisten, Längelmäen ja Oriveden suuri susikausi elettiin vuosina 2004–2007, jolloin seudulle asettuneen pantasusi Ursan lauma söi noin 30 koiraa ja yksi nautavasikka jouduttiin lopettamaan suden jäljiltä. Tuolloin pidettiin myös kiihkeä susiseminaari Orivedellä.

Lauma kaikkosi kahden sudenkaadon jälkeen, toinen kaadetuista oli Ursa.

Toisesta kaadosta tehtiin toimenpidepyyntö, kun epäiltiin, että oli ammuttu väärä susi. Vuonna 2009 tehdyssä syyttämättäjättämispäätöksessä todettiin jahdin olleen asiallinen ja luvan mukainen.

Mikä oli lopputulos susi-illan puheista? Kaikki olivat sitä mieltä, että häirikkösusi pitää voida poistaa, mutta häirikkö pitäisi määritellä tarkoin.

Syitä susien pihoihin tulolle pohdittiin monelta kantilta, ja se, että susien käytöksen muuttumista tutkitaan, nähtiin tärkeäksi.

Susipelkoa pidettiin eräissä puheissa suhteettomana verrattuna esimerkiksi koirien tai rattijuoppojen aiheuttamiin vahinkoihin. Mutta susipelko on todellista eikä sitä voi jättää huomiotta.

Ja onko valtiolla varaa maksaa 7,3 miljoonaa euroa petovahinkokorvauksia vuodessa näinä säästökurjistusten aikana?

Yleisöäänestyksistä välittyi paikallaolijoiden kanta. Enemmistö oli sitä mieltä, että susiongelmassa pitäisi kuunnella paikallisia asukkaita. Susia pitäisi saada metsästää, jotta ne oppivat karttamaan ihmistä.

75 prosenttia äänestäneistä oli sitä mieltä, että pelko on riittävä syy susien vähentämiseen. Huolestuttavinta on se, että 94 prosentin mielestä valtakunnan päättäjät eivät ymmärrä tarpeeksi syrjäseutujen arkea, ja 47 prosenttia hyväksyisi salametsästyksen.

Tehokasta, ei-tappavaa sudenkarkotuskeinoa ei kellään ollut esittää. Kaikille kelpaava ratkaisu pitää löytää, muuten ollaan pahenevien ristiriitojen tiellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut