Vanhat vitsaukset palaavat

Tapani Luotola

Ilmaston lämpeneminen näyttää tuovan takaisin Eurooppaan jo voitetuiksi luullut vanhat vitsaukset. Ja lisäksi uusia.

Madeiralla kymmeniä ihmisiä, myös manner-Euroopan turisteja, on sairastunut yleensä tropiikkia piinaavaan denguekuumeeseen. Tartuntoja todettaneen vielä Suomessakin.

Denguekuumen lisäksi hyttysten levittämiä tartuntatauteja kuten malariaa ja Länsi-Niilin kuumetta on tavattu Kreikassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa ja Kroatiassa.

Länsi-Niilin kuume on uusi tulokas Euroopassa. Sitä samoin kuin dengueta levittävä, myös kaupungeissa viihtyvä tiikerimoskiitto on levittäytynyt eteläiseen Eurooppaan 1970-luvulta lähtien.

Ilmaston lämpeneminen on yksi välttämätön osasyy tuholaisten leviämiselle. Toinen on globalisaatio, ihmisten rajat ylittävien yhteyksien lisääntyminen. Eurooppaan suuntautuva laillinen ja laiton maahanmuutto kohdentavat epidemiariskiä muutoinkin köyhimpään ja haavoittuvimpaan väestönosaan.

Maailmanlaajuisesti malaria on yhä hirvittävä vitsaus, joka surmaa vuosittain satojatuhansia ihmisiä. Heistä valtaosa on afrikkalaisia pikkulapsia.

Kreikassa malaria julistettiin hävinneeksi 1970-luvulla, mutta nyt maassa on todettu kymmeniä kotoperäisiä tartuntoja. Eteläisessä Kreikassa on lisäksi Länsi-Niilin kuumetta ja denguekuumetta. Vararikkoisen maan leikattu terveydenhuolto ei ehkä pysty vastaamaan haasteeseen, jolloin epidemioista voi tulla siirtolaisvastainen konfliktien aihe.

Se ero uusissa ja vanhoissa vitsauksissa on, että enää tautien leviämiseen ei tarvita sotia ja armeijoita. Maailman mahtavimpiakin armeijoita voimakkaampi vihollinen oli vuosisatojen ajan vaatetäi.

Pilkku-, toisinto- ja ampumahaavakuumetta levittänyt vaatetäi yleistyi armeijoissa 1600-luvulla, kun univormut yhtenäistyivät. Yleinen epähygieenisyys ja kiertävän materiaalin huono huolto sopi vaatetäille. Napoleonin vuoden 1812 Venäjän-sotaretken epäonnistuminen oli vain yksi vaatetäin suurvoitoista.

Vaatetäin ja pilkkukuumeen yhteys selvisi vasta 1900-luvun alussa. Vaikka täiden torjuntaan kehitettiin muun muassa hyönteismyrkky DDT, pilkkukuume-epidemioita nähtiin vielä toisessa maailmansodassakin.

Sotaponnistuksiin kautta historian vaikuttanut malaria oli Suomessa yleinen vielä 1900-luvun alussa. Jatkosodassa tauti palasi Suomeen. Rintamilla malariaa esiintyi Hangossa, Karjalan kannaksella ja Itä-Karjalassa. Tautia levisi myös siviileihin.

Tuhoisimpia sairauksia taistelukentillä ovat olleet punatauti eli ”sotatauti” ja lavantauti. Iso osa pohjoisvaltioiden tappioista Yhdysvaltain sisällissodassa 1860-luvulla johtui lavantaudista. Punatauti pohjusti puolestaan merkittävästi saksalaisten tappiota toisen maailmansodan yhdeksi käänteeksi luetussa El Alameinissa vuonna 1942.

Historian ironiaa on, että tärkein matkustusasiakirja passi kehittyi aikoinaan venetsialaisesta ruttokirjasta eli kaupunkivaltion vaatimasta terveyspassista. Passittomuus johti karanteeniin. Nyt passi on suomalaisillekin edellytys päästä maailman ääriin ja outojen tautialtistusten lähteille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.