Ei näin tapahdu Suomessa!

Pekka Mervola

Joskus eteen tulee uutisia, joita ei uskoisi todeksi. Näin tapahtui lauantaina, kun tieto Kangasvuoren vesitornin romahtamisesta tuli ulos verkkolehdessämme. Voiko tällaista tapahtua Suomessa?

Asuin 1990-luvun puolivälissä Kaakkolammella, lähellä Kangasvuoren vesitornia. Olen kavunnut vesitornin mäkeä ylös ja kävellyt tornin alitse. Myös myöhemmin maastopyörälenkit ovat vieneet tornin vieritse.

Vesitornin onnettomuudessa oli onni mukana. Lehdessämme maanantaina ollut ilmakuva paljastaa, kuinka pitkälle betonipalkit romahduksessa lensivät. Näyttää siltä, että tornin ylävesisäiliö olisi räjähtänyt kuin vesi-ilmapallo.

Onnettomuuden jälkeen etsitään aina syitä ja syyllisiä. Niin tapahtuu nytkin.

Kangasvuoren vesitornin romahtaminen tuo myös uutta oppia rakenteiden kestävyydestä. Tämä onnettomuus saattoi olla onneksi, jos sillä estetään tulevaisuudessa vastaavat tapahtumat. Nyt kukaan ei kuollut, mutta jossakin toisessa paikassa ja tai hetkessä romahdus olisi voinut surmata kymmeniä ihmisiä.

Jyväskylän Energiaan kuuluva vesipuoli hoiti ripeästi vesitornin tuhoutumisen jälkeen vesiongelmat. Jo saman päivän iltapäivällä vesi virtasi taas lähialueilla. Hienosti toimittu!

Käänne on tapahtunut. Vuodesta 1996 jatkanut tuloveroprosentin lasku päättyi tänä vuonna. Ensi vuonna verot nousevat.

Ennen 1990-luvun alun lamaa pienituloinen palkansaaja maksoi veroa 26,6 prosenttia tuloistaan. Tänä vuonna hänen veroprosenttinsa on 22,2. Veroprosentti on laskenut 4,4 prosenttiyksikköä. Keskituloisen veroprosentti on laskenut vuodesta 1991 tähän vuoteen 3,3 prosenttiyksikköä ja suurituloisen 3,0 prosenttiyksikköä.

Suomessa pienituloisten verotus on eurooppalaisittain kohtuullisen lempeää mutta isotuloisten kovaa.

Vihreiden ajattelija Osmo Soininvaara kirjoitti viime viikon Suomen Kuvalehdessä mielenkiintoisesti verotuksesta. Hänen mielestään Suomen korkea verotus estää työmarkkinoilla heikossa asemassa olevia työllistymästä. Kun työnantaja maksaa korkeita työn sivukuluja ja työntekijä paljon veroa, heikosti tuottaviin töihin ei kannata palkata ketään.

Samasta syystä palveluelinkeinot eivät lavene, koska paidat kannattaa pestä itse. Näin kouluttamattomalle ihmiselle ei ole töitä.

Soininvaara sivaltaa osuvasti myös ylenpalttista koulutususkoa. Miksi moneen työhön pitää opiskella vuosia, vaikka työssä pärjäisi ihan ilman ammatillista tai korkeaa koulutusta.

Pakko onkin kysyä, onko kaikkeen kouluttaminen hukkainvestointi ja onko korkea verotus Suomessa ihmisiä syrjäyttävä ongelma?

Työ on parasta sosiaaliturvaa ja hyvinvointia.

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) on paljon päällä. Ammatillista koulutusta karsitaan ikäluokkien pienentyessä. Keski-Suomi on ministerin kotimaakunnan eli Pirkanmaan kanssa samaa piiriä.

Koulutuksen arviointikeskus keskittyy Jyväskylään tai Helsinkiin. Opetushallituksen väki pitää tietysti Helsingin naapurikortteleita parhaana paikkana.

Gustafsson päättää. Vetääkö hän kotiin ja Helsinkiin päin? Toivottavasti ei.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.