Pohjoismainen yhteistyö velvoittaa

Tuula Peltonen

Kunnallisvaalien jälkeinen viikko kului eduskunnassa Pohjoismaiden neuvoston istunnossa ja valiokunnissa. 60-vuotisjuhlavuoden istunnossa neuvoston käsiteltävänä oli niin hyvinvoinnin sektorin kuin myös puolustuspolitiikan kysymyksiä. Eniten huomiota on saanut Suomen ja Ruotsin osallistuminen Islannin ilmatilanvalvontaan, josta Suomen ja Ruotsin pääministerit kävivät linjaneuvotteluja istunnon lomassa.

Islanti esitti viime keväänä pyynnön Ruotsille ja Suomelle ilmatilansa valvomisesta. Ehdotus perustuu Stoltenbergin raporttiin, joka julkaistiin vuonna 2009, mutta silloin asiaan ei vielä otettu kantaa.

Yhteistyöajatus ei ole uusi, sillä Suomi on tehnyt turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa hankinnoissa, koulutuksessa, harjoituksissa, valvontatehtävissä ja kriisinhallinnassa. Tässä mielessä nyt esitetty ilmatilanvalvonta yhteistyö ei ole uutta, mutta mitään valmista konseptia asialle ei ole olemassa. Kyseessä on tälläkin kertaa ennen kaikkea immateriaalinen hyöty.

Pääministerit linjasivat neuvottelussa, että Suomi ja Ruotsi ovat mukana hankkeen selvittämisessä ja yhteistyön muotoja tutkitaan eteenpäin. Asiaa tulee käsitellä aikanaan myös eduskunnassa.

On selvää, että jos Suomi lähtee mukaan tunnistuslentotoiminnan nimissä, se edellyttää voimassa olevan lainsäädännön tarkistamista ja sopimusjärjestelyjä. Jos kyseessä on pelkkä harjoituslentotoiminta, voi Suomi osallistua siihen osana ilmavoimien kansainvälistä harjoitustoimintaa nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Vastauksia vailla on myös vielä se, voimmeko osallistua tunnistuslentotoimintaan aseistetuilla koneilla. Suomessa aseistus kuuluu normaaliin ilmatilanvalvontaan. Puolustusministeriön mukaan tunnistuslentoihin osallistuessaan koneet olisivat aseistettuja myös Islannissa, kun taas Ruotsi on tyytynyt Naton alustavaan ilmoitukseen siitä, että koneet eivät voisi olla aseistettuja.

Suomen ja Ruotsin hallituksissa on lähdetty siitä, että myönteinen osallistumispäätös edellyttää laajaa kansallista hyväksyntää.

Suomessa asia herättää poliittisia mielipide-eroja. Suomessa oppositio on noussut vastustamaan hanketta. Ruotsissa taas asian valmistelun eteenpäin viemiselle ei ole poliittisia esteitä.

Suomen osallistumista linjaa aikanaan myös Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, johon myös Tasavallan Presidentti osallistuu.

Joidenkin tahojen mielestä tällä esityksellä halutaan viedä Suomi Naton jäseneksi. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Nato-maita on mukana hyvin monessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä, joissa Suomikin on. Mikään näistä ei edellytä Suomen liittymistä Naton jäseneksi.

Päätöksellä ei myöskään ole vaikutuksia puolustusvoimien budjettiin. Asiaa selvitetään nyt rauhassa ja eduskuntaan asia tuodaan joka tapauksessa ennen lopullista päätöksentekoa.

Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan kaikki tiedot. Jos osallistumme tunnistuslentotoimintaan, eduskunta käsittelee mahdollisesti sopimuksia koskevan voimaansaattamislain muotoa, jolloin laki käsitellään täysistunnossa.

Pohjoismaiden neuvoston oheistoimintana oli myös Kuurojen Pohjoismaiden Neuvoston järjestämä seminaari kuurojen oikeuksista Pohjoismaissa.

Omassa puheenvuorossani halusin korostaa kuurojen lasten ja nuorten oikeutta tulla ymmärretyksi omalla kielellään.

Pohjoismaissa on tässä asiassa suuria eroja. Kun muut Pohjoismaat tunnustavat viittomakielen kansalliseksi kieleksi, on Tanska jostakin syystä asian suhteen hyvin jäljessä. Tanskassa viranomaiset eivät halua tunnustaa viittomakieltä oikeudeksi. Tästä olen esittänyt ministereille lukuisia kysymyksiä ja toimenpidetoiveita.

Pohjoismainen yhteistyö velvoittaa meitä kaikkia myös kielipoliittisella saralla. Kielelliset oikeudet tulisi olla itsestään selvyys jokaisessa Pohjoismaassa.

Suomessa hallitusohjelmaan on kirjattu kansallisen kielistrategian laatiminen. Strategian yhteydessä tullaan määrittämään tavoitteet kansallisen kielivarannon, myös viittomakielen, monipuolistamiseksi. Samoin hallitus aikoo kehittää viittomakielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut