Liian vähän rikkaita

Pekka Mervola

Köyhyys ja työttömyys ovat yleensä yhteiskunnan suurimpia ongelmia. Rikkaiden vähäisyydestä puhuminen tuntuu jopa loukkaavalta. Silti on pakko sanoa, että Suomi – ja erityisesti Keski-Suomi – kärsii rikkaiden puutteesta.

Suomessa on paljon hyvätuloisia ihmisiä. Keski-Suomessakin monella ihmisellä on iso palkka tai paljon pääomatuloja. Joillakin on myös roimasti molempia.

416 keskisuomalaista ihmistä ylitti tuloillaan viime vuonna 150 000 euron rajan. Jos isotuloisen raja asetetaan hieman alemmaksi eli 100 000 euroon, sen ylitti 1 348 keskisuomalaista.

Silti oikeasti rikkaita ihmisiä on maakunnassamme vähän. Verolistan kärjessä olevista henkilöistä moni on sattumarikas eli saanut viime vuoden suuret tulonsa yrityksen myynnistä. Ensi vuonna listan kärkipäässä ovat jotkut toiset firmansa myyneet.

Yli miljoonan euron yhteenlasketut tulot Keski-Suomessa keräsi vain seitsemän henkilöä. Se on vähän verrattuna vaikkapa Uuteenmaahan (336), Pirkanmaahan (57) tai Varsinais-Suomeen (47).

Myös pienemmässä Pohjois-Karjalassa yli miljoonan vuositulot hankkivia on selvästi enemmän eli 15. Etelä-Pohjanmaalla heitä oli 13, Satakunnassa 10 ja Pohjois-Pohjanmaalla 10. Kanta-Häme ja Päijät-Häme olivat molemmat 9:n miljoonatuloisen ihmisen maakuntia. Pohjois-Savossa heitä oli 8.

Keski-Suomen miljoonatuloisten lista oli kahta poikkeusta lukuun ottamatta yritysmyynneillä kertavoiton tehneitä. Pitkäaikaisen, kehittyvän ja koko maahan tai maailmalle laajentuvan liiketoiminnan kautta täällä ei saa kukaan miljoonatuloja. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan miljoonatuloisista monet ovat vahvojen ja laajentuvien sukuyritysten omistajia (Bromanit, Laakkoset, Hartikaiset, Naumaset). Keski-Suomessa tätä sarjaa lähestyvät vain Harviat.

Vähiten miljoonatuloisia on Kymenlaaksossa (7), Ahvenanmaalla (6), Etelä-Karjalassa (5), Etelä-Savossa (5), Kainuussa (5), Lapissa (3) ja Keskipohjanmaalla (2).

Oikeasti rikkaat suvut ovat omille lähiseuduilleen usein hyväksi. Heidän liiketoimintansa tuottaa verotuloja alueelle, kun toiminnan pääkonttori on kotimaakunnassa. Tulot kerätään muista maakunnista tai maailmalta.

Lisäksi yrityksen omistajasuku voi olla paikallispatrioottinen. Omalle kotiseudulle rakennetaan erilaisia rakennuksia ja yleistä vireyttä tuetaan. Kulttuuri ja urheilu hyötyvät tukijoista.

Näennäisvarakkaat ihmiset sen sijaan pumppaavat usein yrityksestä kaiken tulokseksi ja osingoksi. Yritykset eivät kasva, kun omistajissa ei ole aitoa riskinottohalukkuutta. Tyydytään olemassa olevaan ja rutistetaan sitä kaksin käsin. Tai myydään yritys. Näiden keskivarakkaiden ihmisten varallisuus ja tarmo ei usein riitä oikeaan oman maakunnan elämän edistämiseen. Kokkareilla kyllä komeillaan.

Mitä Keski-Suomi ja koko Suomi tarvitsee? Sukuja, joilla on halukkuutta kasvattaa liiketoimintojaan pitkällä aikavälillä.

Ehrnroothit olivat 1970-luvulla pilkkalaulun kohde, mutta juuri heidän kaltaisiaan Suomi tarvitsee tulevaisuudessa lisää. Tytäryhtiötaloutena Suomi ja jokainen sen maakunta köyhtyy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.