Vihamielisyys vie sivuraiteille

Anita Kärki

Johtuuko huono-osaisuus olosuhteista eli rakenteellisista seikoista, joille ihminen itse ei voi mitään?

Vaiko onko huono-osaisuudessa opittuja piirteitä – kuten esimerkiksi se, että vanhemmilta opitaan, miten sosiaaliavustuksilla voi elää?

Siinäpä pulma, jonka valottamista ei yhtään helpota se, että molemmat näkökulmat ovat vahvasti ideologisesti värittyneitä.

Yllättävää ei olekaan, että monissa huono-osaisuutta koskevissa tutkimuksissa tulokseksi on saatu ”sekä että”: rakenteet ja opitut mallit ovat yhteydessä keskenään.

Kun varakkaat oppivat elämään varakkaiden ylellistä elämää, miksi myös köyhät eivät oppisi omanlaiseen köyhän elämän malliin? Tällöin rakenteet luovat tietyt ehdot, jotka puolestaan mahdollistavat – tai pakottavat – tiettyihin valintoihin. Tehdyistä valinnoista tulee ennen pitkää tapoja: ylellisyydestä tulee varakkaalle itsestään selvä käytäntö ja köyhäilystä köyhälle.

Eilen ilmestyneessä Nuorisobarometri 2012 -tutkimuksessa professorit Matti Kortteinen ja Marko Elovainio ottavat asiakseen analysoida polttavaa kysymystä huono-osaisuuden ja syrjäytymisen mekanismeista.

Kortteinen ja Elovainio katsovat mielenkiintoisella tavalla tämän itsestään selvältä tuntuvan sekä–että-ajattelun taakse. Tutkijat kyseenalaistavat sen, että köyhien ja huono-osaisten heikko asema selittyisi – vaikka osaksikin – opituista eli yhteisistä käytännöistä. Siis eräänlaisesta kollektiivisesta alakulttuurista.

Nuorisobarometrin aineiston perusteella asia on heidän mukaansa juuri päinvastoin: huono-osaisuudelle ja syrjäytymiselle altistaa ennen kaikkea se, että kollektiivista ja yhteistä kulttuuria ei ole edes muiden huono-osaisten kanssa.

On vain syvä epäluottamus kaikkia ja kaikkea kohtaan: tuttaviin eikä viranomaisiin luoteta, heihin suhtaudutaan vihamielisesti ja kaikkien uskotaan vetävän välistä ja ajavan vain omaa etuaan.

Kyse on yksinkertaisesti äärimmäisen epäluuloisesta ja vihamielisestä yksilökeskeisestä asenteesta, jossa yhteisöille ja toisiin ihmisiin luottamiselle ei jää sijaa.

Kortteinen ja Elovainio muistuttavat, että myös hyväosaiset osaavat kunnostautua epäluuloisuudessa, mutta heitä kyynisyys ja vihamielisyys eivät johda sivuraiteille ja syrjäytymiseen. Sen sijaan he voivat menestyä mainiostikin – ja häikäilemättömästi.

Sen sijaan huono-osaisella epäluuloinen asenne kaikkia ja kaikkea kohtaan johtaa pahan kierteeseen: kun muihin suhtautuu vihamielisesti, altistuu samalla muiden kohdistamalle torjunnalle entisestään. Ja kuitenkin juuri torjuntaa vihamielinen eniten pelkää.

Huono-osaisen heikko yhteiskunnallinen asema väistämättä lisää takaiskujen todennäköisyyttä. Niistä on vaikea nousta jaloilleen, jos yhteydet muihin ihmisiin – niin ystäviin ja sukulaisiin kuin viranomaisiinkin – ovat poikki epäluuloisen ja vihamielisen asenteen vuoksi. Silloin oma asenne ei ainakaan auta nousemaan kurjasta asemasta.

Kortteisen ja Elovainion kiinnostava näkökulma onkin, että vihamielisyys ja epäluuloisuus yhdistettynä huono-osaisuuteen altistavat syrjäytymiselle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.