Hylätyt talot

Anssi Kaarlo Koskinen

Keski-Suomi on autioitumassa kasvukeskusten ulkopuolella. Pekka Suomäki löysi valokuvausreissuillaan ihmisten hylkäämiä seutuja.

- Pihtiputaalla on tienvarsi, jossa on useita tyhjiä taloja pienten välimatkojen päässä. Samoin Saarijärveltä mieleen tulee paikka, jossa on kolme autiota taloa aivan vierekkäin, hän kertoo.

Suomäki on kulkenut Keski-Suomea pitkin ja poikin viimeisten vuosien ajan kuvaten maakuntaa. Kuvista on esillä Suomi-filmit-niminen näyttely Galleria Harmoniassa. Yhteensä näytteillä olevia kuvia on noin kuusikymmentä. Kuvia on jokaisesta keskisuomalaisesta kunnasta. Projektin alkaessa vuonna 2008 kuntia oli 27, ja viimeisen kuvan ottoaikaan syyskuussa 2011 kuntia oli 23.

Suomäki toivoo, että pienempiäkin Keski-Suomen kuntia arvostettaisiin ja niistä pidettäisiin huolta.

- Keski-Suomi on enemmän kuin Jyväskylä. Kun laaditaan maakuntaohjelmia ja muita strategioita, niin pitäisi ottaa huomioon kokonaisuus, hän sanoo.

Suomäki huomauttaa, että koko Suomen pitäminen tasaisesti asuttuna on asia, josta puhuvat useat poliittiset puolueetkin. Puheista huolimatta Keski-Suomen osalta tämä on epäonnistunut.

- Keski-Suomi on hieno maakunta. Sitä olisi hyödynnettävä ja kehitettävä laajemminkin, eikä niin, että keskitytään vain kasvukeskuksiin, Suomäki sanoo.

Hän sanoo huomanneensa myös kuntien ikärakenteissa eroja. Pohjoisessa Keski-Suomessa asukkaat ovat iäkkäämpiä.

Korpilahdelta kotoisin oleva Suomäki on aikaisemminkin kuvannut maaseudun muuttumiseen liittyviä aiheita. Hän jatkoi samaa teemaa Suomi-filmit-projektin kanssa, koska tuntee aiheen itselleen läheiseksi. Suomäki teki kymmeniä kuvausmatkoja ympäri maakuntaa.

- Työ oli mielenkiintoista ja palkitsevaa, silloin kun löysin kuvattavaa, ja käsittämättömän voimille käyvää, kun en löytänyt. Niitäkin reissuja oli, ettei löytynyt yhtään mitään kuvattavaa, Suomäki kertoo.

Kuvausmatkoilla Suomäki kävi monissa kunnissa, missä hän ei ollut aikaisemmin koskaan käynyt. Pohjoinen Keski-Suomi oli Suomäelle ennen projektia melko tuntematonta seutua. Retkillään hän joutui myös outoihin paikkoihin.

- Lähdin kotoa Kyyjärvelle yöllä kahden aikaan, olin perillä neljän-viiden välillä. Oli kesäkuu, ja silti muutama aste pakkasta. Menin metsän läpi autiotalolle kuvaamaan. Minulla oli koko ajan hyvin vahva tunne, että en ole tässä yksin, vaikka en nähnyt ketään muuta, Suomäki kertoo.

Suomäen mukaan kuvissa malleina olleet ihmiset olivat hyvin yhteistyöhaluisia. Kuvista näkyy, että heitä ei ole pakotettu mukaan. Projektissa oli apuna myös joukko keskisuomalaisia, jotka oman seutunsa asiantuntijoina kertoivat Suomäelle, mistä etsiä kuvattavaa.

- Mitään ei löydä, jos ei osaa mennä oikeaan paikkaan etsimään, Suomäki toteaa.

Suomäki sanoo luottavansa valokuvan todistusvoimaan. Näyttelyn tarkoitus on kertoa Keski-Suomesta sellaisena kuin se on.

- Haluan pitää huumorin mukana kuvissa, vaikka aihe on vaikea, hän kertoo.

Näyttelyssä kerrotaan kuvien kuvauspaikat. Katsoja saattaa helposti ajatella kuvan olevan kuvaajan viesti siitä, minkälainen kyseessä oleva kunta on. Suomäki ei kuitenkaan halua johdatella katsojaa.

- En ole halunnut purkaa työtä palasiin. Kokonaisuuden olisi tarkoitus kertoa mistä on kysymys, hän sanoo.

Suomäki kuvaa kinokoon kameralla perinteiselle filmille. Vedostuksia ei ole käsitelty muuten kuin värisävyjä korjaten. Näyttelyssä olevat kuvat ovat pieniä, osa vain 10x10-kokoisia. Suurimmat ovat 40x50-kokoisia.

- Filmille kuvaaminen on lapsekasta uhmakkuutta, toisin tekemistä. Hitaampi menetelmä sopii hyvin tähän aiheeseen, hän toteaa.

Pekka Suomäki - Suomi-filmit Galleria Harmoniassa 11.12. saakka.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.