Keuruun Kamana - Keuruun Taiteilijaseuran 45-vuotisjuhlanäyttely

Keuruun taiteilijaseura

45-vuotisjuhlanäyttely

Kamanassa 14.10.2011 saakka

Keuruun Taiteilijaseura perustettiin vuonna 1966. Suomalaisessa elämänmuodossa vuosikymmen merkitsi kehitysvaihetta, jossa väreili kansallisen hyvinvoinnin myönteisiä merkkejä. Elämä ei ollut enää vain työtä ja työtä, vaan silloin tunnistettiin jo vapaa-ajan mahdollisuus paitsi levolle myös haasteelliselle toiminnalle. Tässä oli Taiteilijaseuran perustamisen yksi alkujuuri.

Tuolloin huomattiin myös aikaisempaa herkemmin, kuinka rempallaan kuvataiteen harrastus- ja kehitysmahdollisuudet olivat Keuruulla. Akseli Gallen-Kallelasta saati Ekolan torpan säteilystä ei enää ollut siihen apua. Oli toimittava itse.

Viisi vuotta sitten Keuruun Taiteilijaseura järjesti juhlanäyttelyn, jossa oli mukana myös seuran perustajajäsenten näyttelykokonaisuus. Viisi vuotta myöhemmin juhlanäyttelyn yhteydessä muistellaan seuran viimeistä perustajajäsentä Veikko Koskista hänen "testamenttaamallaan" jäähyväisnäyttelyllä.

Näyttelytilassa on maalausteline, jolla on kaksi Veikko Koskisen keskeneräiseksi jäänyttä maalausta. Ne toimivat kuin kannustava viesti: Nyt saatte jatkaa kuten parhaaksi näette.

Keuruun Taiteilijaseuralla onkin mitä mainioimmat puitteet. Seuran kunniajäsenen, taiteilija Lauri Santun ideasta perustettiin vuonna 1984 taidemuseo, jonka pohjalta Keuruun museo Kamana jatkaa. Siitä on muodostunut paikallisen seuran vakiintunut näyttelytila. Vanhan kirkon vieressä oleva Punnosen talo on seuran toimitila, joka on erilaisten tapahtumien ja erityisesti kesänäyttelyiden pitopaikka. Santun talo toimii residenssinä, joka tuo kaupunkiin vierailevia kuvataiteilijoita. Se lisää vuorovaikutusta ja taiteen sykettä.

Mietteitä junaan

Juhlanäyttelyssä voi katsella paitsi uusia taideteoksia, myös miettiä menneitä vuosia ja hapuilla tulevaa. Yhtä asiaa mietiskelin vielä junassakin: kun luovat alat on kohotettu maaseudun voimavaraksi ja kolmas sektori sen erityiseksi toimijaksi, miten se näkyy itse käytännössä. Heruuko yli äyräiden viritettyjen hankepuheiden ja aluepoliittisen pauhun myötä edes tähteitä yhdistysten kassaan. Tuskin tai hivenen.

Itse pitää tehdä, kuten Keuruun taiteilijaseurassa nimenomaan tapahtuu.

Olisipa joskus hyvä lukea raporttia siitä, kuinka moni seuran jäsenistä on lähtenyt vuosikymmenten aikana opiskelemaan kuvataidetta tai siihen likeisesti liittyvää luovaa alaa. Luulenpa, että Keuruun taiteilijaseura on muodostunut hedelmälliseksi lähtökohdaksi monelle nuorelle samalla, kun se on vaalinut kuvataiteen paikallista harrastuneisuutta ja tasoa.

Näyttelyssä myönteinen huomio kiinnittyy ennen kaikkea Iina Koppisen kolmeen maalaukseen - Taidekouluun siitä ellet ole jo!

Margit Westerinen valmistui keväällä taidekoulusta Imatralta. Hän osoittaa, että taidekoulun voi sisällyttää hyvin myös elämän pituisen oppimisen janalle. Valokuvista ja tekstistä koostuva Kitchen houkuttelee pyytämään enemmän: milloin pidät yksityisnäyttelysi Kamanassa?

Aatu Suomisen maalaukset rumpukalvoille viittaavat myös hänen toiseen intohimoonsa, musiikkiin. Mari Antjärven persoonallinen Dilemma vihjaa siitä, että tekijä on tutkinut tarkoin myös seuran perustajajäsenen Raimo Paavolan maalauksia. Mieleen jäivät vielä esimerkiksi Sisko Mujon, Leena Brotheruksen, Pertti Kankaanpään ja Erika Sulkavan maalaukset sekä Reetta Lehtomäen ihastuttava puupiirros Omenatarha.

Hannu Castrén

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.