Takuu ei tavoita kaikkia nuoria

Anita Kärki

Hallitus on nostanut nuorten yhteiskuntatakuun näyttävästi esille yhtenä nuorisotyöttömyyden torjuntakeinona. Nuorten yhteiskuntatakuussa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Keino esiteltiin alkukesästä uuden hallitusohjelman esittelyssä ikään kuin uutena asiana - kiitos joko median lyhytmuistisuuden tai tuoreen hallituksen hyvän tiedottamismarkkinoinnin. Nuorten yhteiskuntatakuu on kuitenkin ollut voimassa jo vuoden 2005 alusta - ainakin periaatteessa, käytäntö on toinen asia. Toki takuu hieman nyt muuttui, sillä se laajeni koskemaan myös alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita. Tähän saakka nuorten yhteiskuntatakuu on kattanut vain alle 25-vuotiaat.

NUORTEN yhteiskuntatakuun tavoite on hyvä ja kannatettava. Se on auttanut useita nuoria pois tyhjän päältä ja kiinni työ- tai opiskelupaikkaan.

Silti osa nuorista yhä jää yhteiskuntatakuun etujen ulottumattomiin. Yksinkertaisin selitys tähän löytyy nuorista itsestään: työ tai opiskelu ei vain kiinnosta. Toinen asia taas on, miksi näin on.

Selitystä siihen, että osa nuorista jää takuun ulkopuolelle, voi etsiä myös itse järjestelmästä. Jo itse sana "yhteiskuntatakuu" paljastaa, että kyse on virkamiestermein ilmaistuna hallinnollisesta toimenpiteestä. Ehkä mukana on ripaus myös huolestuneiden, hyvinvoivien aikuisten omantunnon rauhoittamista eli sitä, että vakavan ongelman ratkaisemiseksi yritetään tehdä edes jotain.

Takuu-sana sisältää ajatuksen, että henkilöllä on tieto oikeuksistaan ja että hän myös pystyy vaatimaan niitä. Takuun toteutuminen edellyttää, että ihminen itse on aktiivinen, jotta lupaus työ- tai opiskelupaikasta toteutuu.

Mutta suurimpana murheenkryyninä ovatkin juuri ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta toimi niin aktiivisesti kuten oletetaan. Osan mielestä he ovat vain laiskoja ja vapaan kasvatuksen surkeita tuloksia. Olipa syy saamattomuuteen mikä tahansa, syyttely ja syyllistäminen - joko nuorten tai heidän vanhempiensa - ei tilannetta kummemmaksi muuta. Eikä ongelma häviä niinkään, vaikka kuinka julistaisi, että ei ennen minun nuoruudessani laiskoteltu.

TOSIASIA on, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jää syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Suurimmalle osalle nuorista yhteiskuntatakuu toimii juuri niin kuin sen pitääkin, mutta kaikille ei. Ja juuri heihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä varsinkin heitä on vaikea tavoittaa yhteiskuntatakuun kaltaisilla päätöksillä ja toimenpiteillä.

Haluttomalle nuorelle on turha paasata sormi ojossa työnteon merkityksestä, mutta hän voi hyvinkin innostua jos tehostetun tuen opastamana löytää arjestaan asioita, jotka saavat hänet uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa ja kykyihinsä. Sen vuoksi syrjäytyneiden nuorten innostaminen kohti yhteiskuntaa edellyttää nuorten oman kokemusmaailman hyödyntämistä.

Itseensä uskova nuori osaa itsekin aktiivisesti hakea oikeuttaan yhteiskuntatakuuseen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut