Liikahduksia ja pysyvyyttä Helsingin galleriakentässä

Marjatta Hietaniemi

Varma syksyn merkki on, kun postiluukusta alkaa

hiljaisen kesän jälkeen tipahdella taidenäyttelykutsuja. Pääkaupunkiseutu on varsinainen gallerioiden paratiisi; pelkästään Helsingissä alan yrityksiä on yli 70. Jos haluaisi kaikki näyttelyt kiertää, muuta ei ehtisi tehdäkään.

Vanhimpana galleriana jotkut pitävät Artegrafikaa, jonka väitetään toimineen yhtäjaksoisesti vuodesta 1912. Varsinaisen gallerian titteliä tämä kehystysliikkeenäkin toimiva lattiasta kattoon teoksia ripustava huoneisto Museokadullla ei mielestäni ansaitse. Vanhin yhtäjaksoisesti Helsingissä edelleen - nyt jo kolmannessa polvessa - toimiva galleria on ehdottomasti Taidesalonki, jonka Leonard Bäcksbacka perusti vuonna 1915. Nykyisellä paikallaan Bulevardilla galleria on toiminut vuodesta 1964.

Toisen polven gallerioita on Bronda. Kaisu Rehbinderin miehensä kanssa vuonna 1978 perustamaa galleriaa luotsaa tällä hetkellä tytär Sofia. Bronda oli ensimmäisiä uuden polven gallerioita pääkaupungissa, ja se myi suomalaisten taiteilijoiden töitä myös ulkomaisilla messuilla.

Samoin on tehnyt 20 vuoden iän vastikään saavuttanut Galleria Anhava. Galleria juhlii syntymäpäiviään esittelemällä 20 taiteilijansa teoksia. Anhavan tallissa on niin suomalaisia kuin pohjoismaalaisiakin taiteilijoita. Erityisen merkittävän panoksen Helena Anhava on tehnyt esittelemällä säännöllisesti muun muassa islantilaisten taiteilijoiden teoksia galleriassaan.

Vakaasta uskosta hyvään taiteeseen kertoo, että Helena Anhava perusti galleriansa keskellä syvintä 1990-luvun lamaa. "Pikkulaman" kynnyksellä vuonna 2008 avattu Galleria Kalhama & Piippo on sekin sinnitellyt viidennen kerroksen kolossaan ja on nyt muuttanut hulppeisiin tiloihin Bulevardille Mandatumin entiseen pankkisaliin. Avajaisista päätellen lamasta ei ole enää puhettakaan.

Toinen muuttaja on Galerie Forsblom, joka siirtyi kesän korvalla Runebergin patsaan tienoilta Pohjoisesplanadilta Lönnrotinkadulle. Upeisiin näyttelytiloihin mahtuvat nyt suurikokoiset kansainvälisetkin näyttelyt. Eri asia sitten on, löytyykö Suomesta kahden omakotitalon hintaisten veistosten ostajia.

Aikaisempia muuttajia ovat Pirkko-Liisa Topelius ja Galleria Ama. Edellinen siirtyi Uudenmaankadulta Ullanlinnankadulle Design-museon ja Rakennustaiteen museon naapurustoon kolme vuotta sitten. Galleria Ama taas saapui seuraavaan kortteliin Rikhardinkadulle Galleria Bakeliittibambin jatkajaksi. Ama on lyhyessä ajassa vakiinnuttanut paikkansa pääkaupunkiseudun taidekentässä.

Muutoksen kourissa on niin ikään lähinnä käsityötaiteeseen ja muotoiluun erikoistunut Galleria Norsu, joka lopetti keväällä Kaisaniemessä. Lopettaneisiin kuuluu myös Galleria Krista Mikkola.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut