Vielä on aikaa torpata ja uhota

Ilkka Kulmala

Turha höpöttää, saati väittää. Kukaan ei voi tietää. Ei vielä.

Viikko pelattu, eikä yksikään lätkämohikaani ota tästä tolkkua. Kukaan ei kykene sanomaan, miten Leijonien MM-kisat lopulta paketoidaan. Siksi jokaista näkemystä on tässä vaiheessa tervehdittävä kumartaen ja kunnioittaen.

Seuraavaksi esimerkin vuoksi muutama malli erilaisista filosofioista.

Ensin rahvaanomainen lähestymistapa suoraan Halifaxin kujilta:

"Shedden on paska. Se ei osaa mitään, miksi osaisikaan, kanadalaisten bermuda-sarjojen kasvatti. Otetaan Molson. Sillä ei ole, höö, mitään otetta Sakuun tai Teemuun, eikä se tajua taktiikoista tuon taivaallista. Mutta mölytään vähän. Ämyy-yy! Hyvä Mertsi! Ämyy-yy!

Suomen puolustus on syvältä, miten voikin olla. Pakit eivät ole edes samalla linnunradalla parhaiden hyökkääjien kanssa. Odotahan, kun Heatley tai Ovetshkin painaa päälle. Hitto. Otetaan Molson! Laita nyt tuo naurettava viikinkisarvikotsasi takaraivolle. Suomi joutaa, höö, täältä kebab-kioskille eikä Quebecin mitalimatseihin. Mölistään vähän: Ämyy-yy! Den glider in! Ämyy-yy!"

Sitten uho-optimismia peliin:

"Haa, Leijonat karjaisee. Saatte tuta. Nyt on kasassa joukkue, nimen omaan joukkue, isolla J:llä. Suomi, sisu ja puukko. Puntari, jukolauta. Kanada on nippu egoisteja. Venäjä on täynnä haperoita individualisteja. Ruotsi, haa, pelkkää pullataikinaa.

Tässä on Leijonien paikka. Kun iskun hetki koittaa, silloin survaistaan kerralla ja kunnolla. Teemu ja Saku. Sauna ja talvisota. Nyt vain sillä erolla, että enää ei peräännytä edes ratkaisukahakassa, ei edes MM-finaalissa. Kollaa kestää, perkale. Torilla tavataan!"

Vielä tieteellinen näkökulma:

"Pitkäaikaiset seurantatutkimukset todistavat, että Suomen jääkiekkomaajoukkue on lukuisissa arvoturnauksissa, aina 1980-luvun loppupuolelta 2000-luvun jälkipuoliskolle ulottuvalla jaksolla, osoittanut olevansa vaarallinen vastustaja jopa etukäteen sitä paremmiksi arvioitujen joukkueiden kannalta asiaa tarkasteltuna. Voittoja on tullut paljon, joskin välillä myös kirveleviä tappioita.

Kun suomalainen jääkiekkoilu yhdistetään lajin nykyiseen viitekehitykseen, voidaan tutkimuksiin perustuen pitää ilmeisenä, että myös Kanadassa pidettävissä jääkiekkoilun maailmanmestaruuskisoissa Suomella on varsin hyvät edellytykset pelata voittavaa jääkiekkoilua. Joskin tässä yhteydessä on huomioitava se historian todistama faktinen seikka, että erityisesti turnausten loppuhuipentumissa Suomen joukkueella on ollut tapana poistua kaukalosta hävinneenä osapuolena."

Niinpä niin. Oikeasti tässä vaiheessa on ainoastaan yksi asia saletti.

Viimeistään reilun viikon päästä, mutta ehkä jo ensi torstaina, valtakunta on täpötäynnä "enkös minä tätä sanonut" -asiantuntijoita.

Yleisimmät hokemat ovat ilmeiset.

"Minähän tiesin tämän kauan jo kauan aikaa sitten."

"Olisitte vain kysyneet minulta."

Hoh-hoijaa. Tympii jo nyt.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen urheilutoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut