Ei vain kurkkudirektiiviä

Anita Kärki

EU-vaaleissa äänestäminen ei kiinnosta, koska äänestämisen ei uskota vaikuttavan mitään. Euroopan parlamentin toimintaa ja roolia ei myöskään tunneta riittävästi, jotta äänestämiseen jaksaisi innostua. Näin miettii noin kaksi kolmesta eurobarometrin kyselyyn vastanneista eurooppalaisista, jotka arvelevat jättävänsä äänestämisen kesäkuussa väliin.

Kyselyn mukaan suomalaisista vain runsas neljännes arvioi todennäköisesti äänestävänsä tulevissa EU-vaaleissa. Se on kovin vähän.

Eurooppalaisten mielestä parlamentin asialistan kärjessä tulisi olla terrorismin torjunta. Tätä mieltä oli lähes puolet viime vuonna tehtyyn eurobarometrin kyselyyn vastanneista. Lähes yhtä moni ajatteli, että ilmastonmuutoksen hallitseminen sekä kuluttajansuojan ja kansanterveyden parantaminen ovat seuraavia päähuolenaiheita.

EUROOPPALAISTEN mukaan parlamentin tärkeimpänä puolustettavana arvona puolestaan on ihmisoikeuksien suojelu. Näin ajattelee lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista. Toiseksi tärkeimpänä arvona pidetään tasa-arvoa.

On ilahduttavaa, että ihmiset mieltävät parlamentin arvot näin merkityksellisenä. Ihmisoikeuksien korostaminen kertoo, että eurooppalaiset ovat EU:n arvoja ja tehtäviä arvioidessaan oikeilla linjoilla, vaikka samaan aikaan toisaalla toteaisivatkin koko EU:n toiminnan olevan itselleen hämärä ja etäinen.

Kansalaiset eivät siis ole välinpitämättömiä sen suhteen, mitä EU:ssa käsitellään, vaan he toivovat, että olennaisiin kysymyksiin tartutaan. Ihmisoikeudet eivät ole YK:n kaapin päälle unohdettu asia.

EI OLE MIKÄÄN ihme, että ihmisoikeudet nousevat voimakkaasti esiin EU:n roolia pohdittaessa. Globaalissa maailmassa kansalaisvaltioiden kansalaisuus, johon kuuluu yksilön vapaus ja oikeus puhua sekä osallistua poliittisesti, ei määritelmänä tunnu enää riittävältä.

Kansalaisuuteen kuuluvat myös sosiaaliset oikeudet, ns. sosiaalinen kansalaisuus, joka tarkoittaa, että kenenkään ei tarvitse jäädä pelkän hyväntekeväisyyden tai sukulaisten armeliaisuuden varaan, vaan kansalaiselle turvataan säällinen hyvinvointi ja turvallisuus.

Sosiaalisen kansalaisuuden paikkaa täyttävät nyt paremmin ihmisoikeudet, jotka eivät ole kytköksissä kansalaisvaltioon.

Ne toimivat kansalaisuutta sujuvammin nykyisessä maailmanlaajuisten yhteisöjen maailmassa ja siten myös Euroopan parlamentissa käsiteltävinä perusarvoina.

IHMISOIKEUDET kattavat niin yksilön ruumista, sukupuolta, tasa-arvoa kuin ympäristöäkin koskevat kysymykset. Juuri ne ovat nyt keskeisiä modernin yhteiskunnan keskustelun aiheina ja poliittisina kysymyksinä.

Kun ihmisoikeudet mielletään Euroopan parlamentin tärkeimmäksi arvoksi, jää äänestäjien tehtäväksi vaatia, että EU:ssa todella käsitellään ja edistetään näitä asioita.

Sen voi varmistaa vain äänestämällä.

Ehkä EU:ssa käsiteltävät asiat eivät sittenkään ole aivan hölmöjä, vaikka parlamentin toiminnan arvioinnissa kurkkudirektiiviin aina juututaankin.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut