Rispaantunut työ ja perhe-elämä

Anita Kärki

Vielä runsas kymmenen vuotta sitten mediassa esiteltiin yllättävänä ja uutena ilmiönä työpaikkahengailijat.

Kyse on siis tyypeistä, jotka viihtyvät ja pörräävät työpaikalla lähes jatkuvasti. Ilmiöön kuuluu, että työpaikalla viihdytään, koska työssä on imua ja siinä voi toteuttaa itseään.

Kotona vastaavan ei koeta toteutuvan yhtä helposti. Itse asiassa päinvastoin, sillä hengailija kokee kodin työlääksi ja vähän rasittavaksikin paikaksi. Siksi hengailijoiden asenteena on, että kyllä työ aina kotiolot voittaa.

Ei tämä ilmiö ole harvinainen vieläkään - ainakaan niillä, joilla työtä on. Hengailun tilalle on kuitenkin syntynyt toinen työ- ja perhe-elämää kuvaava ilmiö. Se, että enää ei voi kokea olevansa rauhassa ja rentoutuneena missään - ei työssä, eikä kotona.

TÄTÄ UUTTA ilmiötä Joensuun yliopiston professori Eeva Jokinen kutsuu rispaantuvaksi elämäksi. Työn ja kodin välinen raja hämärtyy ja samanaikaisesti elämä käy pätkätöiden, irtisanomisuhkien, parisuhdekriisien ja muun ennustettavuuden heikkenemisen vuoksi epävarmemmaksi.

Epävarmuudessa elämän kaikki osa-alueet tuntuvat vähän rispaantuneelta, kun reunat eivät ole selviä.

Ei siis ihme, että moni tuntee, että missään ei ole täysin rauhassa, vaan aina tulisi olla tekemässä jotain muuta vähentääkseen epävarmuuksia niin paljon kuin mahdollista.

"Työtöitä" tulisi tehdä paljon ja myös kotona, jotta varmistaisi palkkatyön jatkuvuuden.

Toisaalta perhe-elämään tulisi suhtautua antaumuksella, jotta lapsista ei tulisi kieroutuneita ja saisivat edes ruokaa ja hoivaa osakseen.

RISPAANTUVASSA elämässä ei enää ole tarvetta puhua kodin ja perheen yhteensovittamisesta kirjaimellisesti, koska rajat näiden välillä ovat jo kadonneet. Yhteensovittamisen sijaan ihmiset joutuvat tekemään töitä sen eteen, että työ ja perhe-elämä edes jotenkin pysyisivät erillään eli rajat löytyisivät uudelleen.

Jokinen puhuu kodin ja työn rajojen suojelutyöstä. Siihen kuuluu yritys laatia sääntöjä perhe-elämän rauhoittamisesta työelämältä - edes joskus.

Työn ja kodin rajojen suojelutyötä tarvitaan, koska molemmissa paikoissa vallitseva olotila on, että ihminen on aina valmiina, mutta samanaikaisesti hän on läsnä vain hajamielisesti. Tuttu tunne monelle työasioitaan kotona pähkivälle - ja taas toisaalta työpaikalla perheen arjen sujumisesta huolta kantavalle.

AINUT HYVÄ puoli rispaantuvassa elämässä voi olla se, että sen hallitsemiseen ja sietämiseen tarvitaan niitä taitoja, joita perheenäidit ovat iän kaiken harjoittaneet. Siis monen asian yhtä aikaista tekemistä ja moneen asiaan samaan aikaan reagoimista.

Työelämässä on kova kysyntä moniosaajille - sellaisia haetaan, vaikka aina ei olla varmoja, mitä kaikkea osaajan tulisi osata. Tosin perheenäitikään ei koskaan tiedä, mitä yllättäviä ja ennakoimattomia tilanteita hän joutuu päivänsä aikana ratkomaan. Joka paikkaan repeäville taitureille näyttäisi olevan kysyntää yhä monimutkaistuvilla työmarkkinoilla.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut