Keskisuomalaisia sodan teillä

Lasse Kangas

Kesäkuun 26. päivänä tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun suomalaiset kuuntelivat vakavina presidentti Risto Rytin radiopuhetta.

..Rauhaa rakastava kansamme on taas joutunut ikiaikaisen vihollisen raa'an hyökkäyksen kohteeksi.. Suomella on kuitenkin rinnallaan Suur-Saksan valtakunnan sotavoimat nerokkaan johtajansa, valtakunnankansleri Hitlerin komennossa..

Saksa oli hyökännyt Neuvostoliittoon ja puna-armeijan ilmavoimat olivat jo pommittanut Suomen kaupunkeja. Eduskunta oli jo todennut maan olevan sodassa.

Jatkosodan syntyä on kyetty jo pitkään tarkastelemaan kiihkottomasti - syyttelemättä ja pohtimatta mitä olisi tapahtunut, jos.

Mutta mitä lopulta tapahtui ja miksi, siinä riittää edelleen tutkittavaa.

KESKISUOMALAISET ovat etuoikeutetussa asemassa sikäli, että maakunnan miesten sotateistä on kirjoitettu poikkeuksellisen paljon. Suurimman työn on tehnyt maisteri Kimmo Sorko. Hän on kirjoittanut ja toimittanut kolmetoista teosta.

Kirjoista löytyy tuhansien keskisuomalaisten miesten taistelujen tie.

Sorkon tuorein kirja on Sillan patteristo Taipaleen taisteluissa. Kysymyksessä on talvisodassa Taipaleen rintamalohkolla jalkaväkeä tukenneen kapteeni Tauno Siltasen komentaman patteriston poikkeuksellisen monipuolisesti rakennettu historia.

Teoksen runkona on Sorkon kronologinen esitys patteriston perustamisesta Jyväskylän Lyseolla syksyllä 1939 miehistön kotiuttamiseen keväällä 1940.

Lisäksi patteriston sodan kuvaa syventävät kirjeet ja ja muut dokumentit. Muun muassa Yrjö Huovilan kirjeet kotiin Nyrölään ovat ainutlaatuisia dokumentteja talvisodan päiviltä. Samaan sarjaan kuuluvat leivonmäkisen Veikko Hytösen päiväkirjat alkaen 8.10.1939 ja päättyen 27.4.1940, jolloin patterin rehumestarina ollut alikersantti Hytönen palasi kotiin Leivonmäelle.

Hytösen lyhyet päiväkirjamerkinnät kertovat paljon sodan arjesta tykistössä, jossa taistelujen ruhjova paine ei ollut aivan yhtä kova kuin etulinjan taisteluhaudoissa.

Hytösen pojan, pitäjäneuvos Pekka Hytösen johtaman työryhmän viittojen mukaan koottu teos on poikkeuksellisen monipuolinen myös siksi, että sen liitteenä on kuvasarja Taipaleen taistelumaastoista tänä päivänä.

SILLAN patteristo Taipaleen taisteluissa -teos päättyy epävarmaksi koettuun rauhaan.

Maaliskuussa 1941 tilanne oli kuitenkin jo muuttunut. Siinä vaiheessa Saksa oli Suomen tukena. Valtiollinen ja sotilaallinen johto tiesi, että Saksa valmisteli hyökkäystä itään. Pääesikunnan päällikkö Erik Heinrichs oli vieraillut vuoden alkupuolella kaksi kerta Saksassa. Suunnitelmat sotilaallisesta yhteistyöstä olivat jo pitkällä. Saksan oli jo liittänyt suunnitelmiinsa idän sotaretkestä Suomen osallistumisen siihen rintaman vasemmassa sivustassa.

Tapahtumista 70 vuotta sitten kiinnostuneiden kannattaa lukea professori Mauno Jokipiin pääteos Jatkosodan synty (1987).

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.