Breguet 14 tuttu Malagassakin

Hannu Karjalainen

Espanjan Malagan ilmailumuseon museovastaava Joaquin de Carranza, näyttelysuunnittelija Inmaculada Munoz Mateos ja entisöintien vetäjä Adolfo Ortega Gaspar yllättyivät ja ilahtuivat nähdessään Breguet 14 -koneen Keski-Suomen ilmailumuseossa maanantaina.

- Breguet 14 oli ensimmäinen kaupallisen yhtiön kone, joka laskeutui Malagaan. Vuosi oli 1919, ja kone toi postia Toulousesta ja jatkoi edelleen aina Chileen saakka, de Carranza kertoi.

Sellaisen ottaisi Malagan museokin jos saisi. Mutta koneita on säilynyt vain kaksi kappaletta. Toinen on yksi Suomen ilmavoimien 30 Breguetista. Se on yllättävä yhteys Tikkakosken ja Malagan museoiden välillä, mutta ei vieraiden käynnin syy. Se taas on Malagan uutuus, Kar-Air-yhtiön väreihin maalattu Convair 440 -liikennekone, ensimmäinen Malagaan laskeutunut charterkone. Suomalaisväreihin maalattu kone paljastettiin siviililiikenteen avaamisen 50-vuotispäivänä viime lokakuussa.

De Carranza ja kumppanit kiittelevät Aurinkorannikon suomalaisyhdyskuntaa, josta etenkin entisten lentäjien Aurinkolaivue järjesti varainhankintaa koneen maalaamiseksi. Tukea tuli muun muassa Kar-Air-killalta.

- Museomme johtaja epäili, saadaanko rahat kasaan, mutta minä luotin suomalaisiin. Koneen uusi ulkoasu sai valtavasti valtakunnallista julkisuutta, de Carranza hehkutti.

Nyt kolmikko on kiertänyt Suomen ilmailumuseoita, erityisen kiinnostuksen kohde on Convairin sisustus. Sitä tutkittiin Vantaan ilmailumuseossa. Tarkoitus on sisustaa Malagan kone mahdollisimman aidoksi ja tehdä siitä museon osasto. Espanjan ilmailuhallinnon ylläpitämä Malagan ilmailumuseo poikkeaa muista siinä, että se kertoo ilmakuljetuksen, lentoliikenteen historiasta ja sen merkityksestä.

Se on ainut lajissaan Espanjassa, eikä vastaavia ole paljon muuallakaan.

- Museomme on lentokenttä- ja lentoliikenteen museo, lentoasema on Malagan teollisuus. Sillä on erittäin suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle. Kun turistiliikenne alkoi, Malagan rannikko oli sotilasaluetta. Franco kuitenkin taipui avaamaan kentän valuuttatulojen takia.

Vieraat saivat myös perusteelliset selvityksen Karhumäen veljesten ilmailun pioneerityöstä, sillä Keski-Suomessa oppaana oli Pekka Karhumäki. Käyntikohteina olivat myös Halli ja Keljo.

- Suomalaisissa museoissa koneet on hienosti entisöity siihen asuun kuin ne ovat työssään olleet eivätkä upouuden näköisiksi, kuten meillä on joskus jouduttu tekemään, Ortega Gaspar vertaili.

Aurinkorannikolla käy vuosittain 1,2 miljoonaa matkailijaa, joista 10 prosenttia suomalaisia. Aurinkorannikolla pitempään asuvien suomalaisyhdyskunta on hyvin aktiivinen, he ovat kiinnostuneet paikallisesta elämänmuodosta ja ovat itse mukana luomassa kulttuuria eivätkä eristäydy kuten jotkut muut, de Carranza kertoi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.