PIRKKO RANDELL Jaakko Linjama - säveltäjänä suurperheessä Mediapinta Oy 2009, 309 s. J aakko Linjaman syntymän 100-vuotisjuhlan myötä ajankohtainen julkaisu rakentaa henkilökuvaa ihmistä hahmotellen, ei monumenttia luoden.
Pirkko Randell on isänsä elämäkerrassa valinnut lavean linjauksen. Alaotsikon mukaisesti mukana on 12-lapsisen perheen tapahtumia ja tunnelmia, mutta myös laajemman elämänpiirin välähdyksiä. Eloisa kuvaus ja rikas kieli pitävät otteessaan.
Uutuusteos on perusteltu laajennus Jouko Linjaman 2002 ilmestyneen Kun isä olympiahymnin sävelsi -kirjan rinnalle. Siinä keskiössä olivat vuoden 1952 oloissa poikkeuksellisen myrskyisä mediamylläkkä ja olympiavuoden tunnelmat.
Perhearkiston dokumentit ja valokuvat elävöittävät tarinaa ja lataavat sympaattista todistusvoimaa. Mukana on nuotti- ja ohjelmalehtiä, mutta myös henkilökohtaisia viestejä ja vieraskirjan otteita. Sibeliuksen onnittelusähke ja vuoden 1952 lehtileikkeet kertaavat hymnivoiton herättämää hämmennystä. Monille muuramelaisen kansakoulunopettajan paljastuminen nimimerkin takaa oli yllätys, Linjaman lähipiiri tiesi taustalla olevan pitkäjänteisen työskentelyn.
Kirjassa tuodaan esille ne vaikuttajat ja vaikuttimet, jotka antoivat suunnan musikaalisen nuorukaisen elämälle, ratkaiseva ja rikas seminaariaika, opettajantyö niin koulussa kuin Jyväskylän musiikkiopistossakin sekä säveltäjän kutsumus ja muusikkouden monet puolet. Tarkastelu on humaania ja lämpimän huumorin sävyttämää.
Kysytyn pianistin ja urkurin esiintymisten kautta avautuu näkymää Jyväskylän ja Keski-Suomen musiikkitoimintaan. Säveltäjäidentiteetin rakentuminen ja kohoavan arvostuksen piirteet antavat kuvaa paitsi Linjamasta, myös suomalaisesta kulttuuri-ilmastosta.
Randell liittää edelliset sukupolvet mukaan niin isä Jaakon kuin kuin äiti Toinin puolelta ja dokumentoi näin arjen historiaa. Toini Linjaman kirvulaisten juurien myötä lukijalle tarjoutuu tuntumaa luovutetun Karjalan elämänmenoon ja kohtaloihin. Lasten mummolaretket ja -oleskelut vaihtuvat isovanhempien evakkoretkiksi Muurameen. Esiin välähtävät myös Linjaman rintamakokemukset ja niiden myöhemmät heijasteet säveltäjän työhön.
Muuramen merkitys korostuu elämäkerrassa. Jyväskylään siirtymisen jälkeen yhteys säilyy sivutoimisena kanttorina toimimisen kautta. Nuottiniemen kesämökki, vapauden ja kesäisen yhdessäolon tyyssija, nousi muuramelaisten lahjoitusten ansiosta. Vieraskirjan poiminnoissa vilahtaa kansainvälisyys ja kulttuuri: amerikanvieraita, saksalaisia partiolaisia, Ilmari Hannikainen, Timo ja Miette Mäkinen, Einari Vuorela ja Seppo Nummi.
Jaakko Linjaman ulkomaille suuntautuneiden opintomatkojen kuvauksiin Randell on vanginnut autenttisen elämystason. Kiinnostus kulttuurikohteisiin ja -persooniin välittyy, samaten ilo pääsystä tutustumaan Schönbergin, Bergin ja Orffin sävellystekniikkaan sekä eläviin esityksiin.
Teosluettelo kokoaa Linjaman säveltuotannon. Muun muassa Hilkka Norkamon johtama kuusankoskelainen sekakuoro Kaiku niitti laakereita kansainvälisissä kuoromittelöissä Linjaman sävellyksillä.