Uusi isyyslaki voi tuplata isyyskanteet – Lähivuosina voi ilmestyä vanhoja lehtolapsia

Vuoden alussa voimaan tullut uusi isyyslaki saattaa tuoda yllätyksiä perhesuhteisiin ja perinnönjakoon. Samalla myös avioliiton ulkopuolella, esimerkiksi avoliitossa syntyneen lapsen isyyden tunnustaminen helpottuu. Hanna Marjanen

Katri Nieminen

Vuoden alussa voimaan tullut uusi isyyslaki saattaa tuoda yllätyksiä perhesuhteisiin ja perinnönjakoon, kun myös ennen vuotta 1976 syntyneet ”lehtolapset” saavat mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen ja voivat päästä osallisiksi perinnöstä.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos SallaSilvola arvioi, että tuomioistuimessa nostettavien isyyskanteiden määrä saattaa lähivuosien aikana hetkellisesti jopa kaksinkertaistua nykyisestä noin 100 vuosittaisesta kanteesta.

– Isyyslakia koskevassa hallituksen esityksessä vuonna 2014 esitettiin arvio muutamasta kymmenestä tapauksesta lisää vuosittain. Tuomioistuimessa käsiteltävien isyysasioiden määrä voi kuitenkin jopa tuplaantua, kun pitkään mietinnässä olleet asiat saadaan selvitettyä. Ilmiöstä ei todennäköisesti tule silti pitkäaikaista, Silvola arvioi.

Hän huomauttaa kuitenkin, että tunnustamattomien lasten määrää Suomessa on mahdotonta arvioida luotettavasti.

Tuomioistuimessa nostettu isyyskanne mahdollistaa isyyden vahvistamisen oikeuden päätöksellä silloin, kun isyys ei määräydy esimerkiksi avioliiton kautta, eikä lasta ole tunnustettu.

Oikeus isyyskanteen nostamiseen on lapsella ja isänä itseään pitävällä miehellä. Isyyskanteen voi nostaa myös useampaa miestä kohtaan ja tietyissä tapauksissa myös oikeudenomistajia kohtaan silloin, kun isäehdokas on jo kuollut.

Isyyden vahvistaminen voi vaatia oikeusgeneettisen isyystutkimuksen, jossa isyys vahvistetaan suun limakalvolta otettavalla solunäytteellä valvotusti.

Jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella ennen syksyä 1976, vanhan isyyslain voimaanpanolain mukaan isyyskanteen sai nostaa viiden vuoden kuluessa lain voimaan tulosta.

Käytännössä näiden tunnustamattomien lasten mahdollisuus hankkia isä tuomioistuimen kautta päättyi siis syksyllä 1981. Tähän tuli kuitenkin muutos korkeimmassa oikeudessa vuonna 2012, kun oikeus katsoi viiden vuoden määräajan olevan perustuslain vastainen. Nyt tuo viiden vuoden määräaika on kumottu.

Uuden isyyslain myötä tunnustamaton ”lehtolapsi” saa saman perintöoikeuden kuin muutkin perilliset, jos tuomioistuin vahvistaa isyyden.

Silvola huomauttaa, että perinnön jakoon ei mahdollisia uusia sukulaisia kuitenkaan voi pakottaa kymmeniä vuosia taaksepäin, sillä perintöoikeus vanhenee pääsääntöisesti 10 vuodessa. Lisäksi uudessa isyyslaissa on pykälä, jonka mukaan perintäoikeutta on rajoitettu, jos perittävä on kuollut ennen 31.1. 2012.

Aikarajojen takia mahdollisen isyyskanteen nostamista ei siis välttämättä kannata miettiä vuosikymmeniä.

Suurin osa Suomen lapsista saa tälläkin hetkellä vahvistetun isän luonnollista kautta joko avioliitossa syntyneinä tai tunnustamisen kautta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2014 isyys vahvistettiin yhteensä 23577:lle avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle. Tunnustamisen kautta vahvistus tehtiin 23 502 tapauksessa. Tuomioistuimessa isyys vahvistettiin vuonna 2014 vain 75 tapauksessa.

Kanteita nostettiin kuitenkin jonkin verran enemmän kuin isyyksiä todellisuudessa vahvistettiin. Määrissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien varrella.

Avioliittoon perustuva niin kutsuttu isyysolettama säilyy uuden lain myötä ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todetaan siis jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso.

Jos isyys ei määräydy äidin avioliiton perusteella, isyyden voi nyt uuden lain myötä tunnustaa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Tätä Silvola pitääkin uuden lain merkittävimpänä muutoksena.

Isyyden selvittäminen ja tunnustaminen voidaan myös tehdä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen kuten nykyisinkin.

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä luovutaan uudessa laissa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja.

Isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta laajennetaan uudessa laissa. Mies voi jatkossa nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.