Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Tutkija: Turkin oppositio taistelee olemassaolostaan tai hyväksyy roolinsa demokratianäytelmässä

Opposition taisteluhenki muuttaisi Turkin politiikkaa.

Kansanäänestyksessä hyväksyttiin presidentin valtaoikeuksia merkittävästi kasvattava uusi perustuslaki. Kuvassa presidentti Recep Tayyip Erdogan. Yasin Bulbul

Johanna Latvala / STT

Kansanäänestyksen jälkeen Turkin oppositiolla on kaksi vaihtoehtoa, joko taistella olemassaolostaan tai hyväksyä roolinsa seinäruusuna, sanoo Turkkiin erikoistunut Helsingin yliopiston tutkija Halil Gürhanli. Äänestystulos on haastettu poikkeuksellisen laajasti, sillä sen ovat kyseenalaistaneet oppositiopuolueet äärioikealta äärivasemmalle.

Gürhanlin mukaan Turkin oppositio on aiemmin ollut hampaaton hallitusta vastaan. Nyt nurkkaan ahdistetun opposition tulee tehdä isoja päätöksiä.

– Heidän täytyy haastaa äänestystulos ja hallitus avoimesti. Jos he tekevät sen, tulee Turkin politiikka muuttumaan. Enää ei ole kyse sanojen vaihdosta, vaan oppositio taistelee olemassaolostaan. He voivat myös antaa Erdoganille mitä hän haluaa ja esittää mukana demokratianäytelmässä, Gürhanli toteaa.

Kumpikaan ei tunnusta toisen asemaa

Gürhanli kertoo äänestyksen viimeistään johtaneen pattitilanteeseen, jossa kumpikaan, hallitus tai oppositio, ei tunnusta toisen laillista asemaa.

Hänen mukaansa hallitus on kääntänyt maan poliittista keskustelua koko ajan yksioikoisempaan suuntaan, kohti kahta leiriä: Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kannattajia ja Erdoganin vastustajia.

– Kyseenalaistin äänestyksen tarpeellisuuden jo aiemmin, koska se saattoi jakaa yhteiskuntaa jopa vaarallisen paljon. Eri leirien kannattajat eivät enää edes puhu toisilleen.

Gürhanlin mielestä äänestys ei myöskään varsinaisesti muuta Erdoganin nykyistä asemaa, vaan tulos ainoastaan antaa hänelle lailliset oikeudet jatkaa jo harjoittamiaan toimia.

Gürhanlin mukaan Turkin hallitus olisi kertonut jatkavansa poikkeustilaa kolmella kuukaudella.

– Se on selvä merkki siitä, että hallitus ei ota riskejä nyt, kun äänestyksen laillisuus kyseenalaistetaan. He haluavat pitää vallasta kiinni kaikin keinoin ja tukahduttaa kaiken mahdollisen vastustuksen. Jos kyllä-puolen voitto olisi ollut selvä, poikkeustila olisi varmaan lopetettu ja osoitettu, että elämä on normalisoitunut.

EU:lle ja Turkille "punainen raja"

Erdogan ja hänen puolueensa AKP osaavat toimia politiikassa vain yhteenottojen kautta, murskaten vihollisen, Gürhanli toteaa. Hänen mukaansa juuri tuota taktiikkaa käytettiin yhteenotoissa Saksan ja Hollannin kanssa, jotta Turkkiin saatiin luotua epäluottamusta Euroopan unionia kohtaan.

– Kuten Etyjin tarkkailijatkin totesivat, Turkin kansanäänestyksessä on paljon kyseenalaistettavaa. EU:n johtajien on pakko jossain vaiheessa pakko lopettaa esittämästä, että Turkki olisi edes jollain tavalla demokraattinen maa ja toimia.

Gürhanli uskoo, että Turkin ja EU:n välille kehittyy "punainen raja", kuten Syyrian tilanteessa. EU:lle kyseinen punainen raja on kuolemanrangaistus.

– Tarvitseeko Erdoganin palauttaa kuolemanrangaistusta virallisesti? Jos he haluavat jonkun katoavan, hän katoaa, Gürhanli sanoo.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut