Vauhtia turpeen lupamenettelyyn

Pia Tervoja

Turpeen tarve maakunnassa on tällä hetkellä suurempaa kuin oma tuotanto. Keljonlahden voimalaitoksen käynnistäminen lisää turpeen kysyntää entisestään. Samaan aikaan osa keskisuomalaisista turvesoista on hiipumassa eikä uusia soita saada tuotantoon samalla vauhdilla.

Kun tähän lisätään vielä ne pari huonoa kesää, jotka tyhjensivät tehokkaasti turvevarastot, turveyrittäjä Pekka Purolan mielestä maakunnassa on pattitilanne, johon tarvittaisiin ripeää ratkaisua.

- Kaikki yksityiset tuottajat eivät halua kasvattaa pinta-aloja vaan varmistaa oman ammattinsa jatkumisen. Kun tapetaan lehmiä eikä oteta uusia tilalle, maitoauto käy yhä harvemmin, Purola kuvaa.

Turvetuottajan mielestä pullonkaulana on lupamenettely, joka nykyisellään kestää liian kauan. Esimerkiksi Petäjävedellä olevan tuotantoalueen lupamenettely kesti 5-6 vuotta, jonka päälle tuli pari vuotta kunnostustöitä.

- Yli seitsemän vuoden prosessi on liian pitkä ainakin, kun kyseessä on selkeä alue, jossa ei ole vesistöjä tai asutusta lähelläkään. Ainakin hakuprosessin aikana pitäisi saada lupa aloittaa tietyt kunnostustyöt ennallistamispanttia vastaan.

Yrittäjää harmittavat myös aiheettomat valitukset.

- Nykymenetelmillä vesistöt eivät likaannu, kun tehdään kunnolliset pintavalutuskentät ja muut vesiensuojelurakenteet, Purola toteaa.

Pekka Purolan yritys Turvetuote Peat Bog Oy kuuluu Suomen suurimpiin yksityisiin turvetuottajiin. Karstulasta lähtenyt turvebisnes on laajentunut Keski-Suomessa Petäjävedelle, Keuruulle, Multialle ja Kyyjärvelle. Yrityksellä on tuotantoa myös Pudasjärvellä ja Ranualla, josta turve ajetaan Rovaniemelle.

Turvetuote Peat Bogilla on tuotannossa noin 500 hehtaaria suota, joilta lähtee vuosittain 3 000-3 500 rekkakuormallista turvetta. Energiamäärässä tämä vastaa 300 000-350 000 megawattituntia.

Keljonlahden voimalaitos tuo työlle jatkuvuutta. Purola kiittää kaupungin ja energiayhtiön päätöstä pitää voimalaitoksen toiminta omassa hallussa.

- Se oli rohkea päätös. Kuluttajille kotimaisen puun ja turpeen käyttö on edullisin vaihtoehto. Eurot jäävät maakuntaan, syntyy uusia työpaikkoja ja kaukolämmön hinta pysyy tasaisena.

Siis pysyy siinä tapauksessa, että maakunnasta saadaan riittävästi turve- ja puupolttoainetta eikä tarvitse turvautua kivihiileen.

Purolan mukaan maakunnassa riittää suovarantoa, jos se saadaan tehokkaasti käyttöön.

- Uusi maakuntakaava on hyvä asia, kunhan alueita on riittävästi eikä se ole poissulkeva. Yksityiselle toimijalle riittävät myös pienemmät, 20-30 hehtaarin alueet, joille yrittäjä teettää itse luontoselvitykset. Meillä on tällä hetkellä varauksia sadoille hehtaareille, joille on haettu tai tullaan hakemaan lupia, Purola sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.