Kolme neljästä kateissa olevista on miehiä – suurin osa nuorehkoja

Rikosylikomisarion mukaan tyypillistä katoamistapausta ei ole olemassa. Suuri osa katoamisista kuitenkin selviää nopeasti, sillä kyse voi olla eksyneestä ikäihmisestä tai lapsesta, joka ei muistanut ilmoittaa vanhemmilleen menevänsä naapuriin. LEHTIKUVA / TROND H. TROSDAHL

Minja Viitanen / STT

Huolestuneet läheiset tekevät poliisille vuosittain tuhannesta kahteentuhanteen ilmoitusta kadonneista ihmisistä. Valtaosa löydetään tuntien kuluessa, ja virallisia katoamisilmoituksia päädytään tekemään muutamia satoja vuodessa. Näistä kateisiin jää 20–40 ihmistä vuodessa.

– Poliisin tietojärjestelmissä on tällä hetkellä hieman yli 400 kateissa olevaa henkilöä, joista kaikista on etsintäkuulutus. Osaa etsitään aktiivisemmin, osa on jo vuosien takaa kadonneita, mutta kaikkia poliisi tietysti kaipaa, kertoo rikosylikomisario Tero Haapala keskusrikospoliisista.

Rikosylikomisarion mukaan tyypillistä katoamistapausta ei ole olemassa. Suuri osa katoamisista kuitenkin selviää nopeasti, sillä kyse voi olla eksyneestä ikäihmisestä tai lapsesta, joka ei muistanut ilmoittaa vanhemmilleen menevänsä naapuriin. Kolme neljäsosaa kadoksissa olevista on miehiä, suurin osa nuorehkoja. Noin 5 prosenttia kateissa olevista on alle 15-vuotiaita lapsia.

Haapalan mukaan risteilylaivoilla kadonneita on arvion mukaan noin 50 ja muuten ulkomaille kadonneita suomalaisia noin 60. Suomessa katoamistapaukset keskittyvät Uudenmaan alueelle, sillä noin puolet kaikista tapauksista ilmoitetaan maakunnan sisällä.

Lisäksi suomalaisia katoaa luonnossa liikkuessa, jolloin etsiminen voi olla työlästä.

Virallinen katoamisilmoitus tehdään yleensä 1–3 vuorokauden kuluttua katoamisesta.

– Jos kyse on aikuisesta, joka ei ole normaalisti palannut töistä kotiin, niin katoamisilmoitusta ei välttämättä kirjata heti ensimmäisenä iltana. Itse kullakin on asioita, joita saatetaan mennä hoitamaan tai jäädään ravintolaan roikkumaan, sanoo Haapala.

Valtaosa kadoksiin jääneiden lasten tapauksista liittyvät rikosylikomisarion mukaan suomalaisen ja ulkomaalaisen vanhemman väliseen kiistaan, joka johtaa lapsen viemiseen pois Suomesta ilman toisen vanhemman lupaa.

Kadonneista joutuu henkirikoksen uhriksi Haapalan arvion mukaan noin pari ihmistä vuosittain, ja he ovat useimmiten aikuisia.

Omasta tahdosta katoaminen on rikosylikomisarion mukaan haastavaa Suomessa. Toiselle paikkakunnalle entistä elämää pakeneva löydetään yleensä lopulta, mutta aikuisten ihmisten kohdalla poliisi ei ilmoita läheisille kadonneen olinpaikkaa, mikäli tämä ei niin toivo.

– Henkilö saa omasta vapaasta tahdostaan kadota, eikä poliisi voi informoida vastentahtoisesti tietoja läheisille, muuta kuin että henkilö on löytynyt ja elossa.

Uutta elämää etsivä onnistuu katoamaan Haapalan mukaan helpommin ulkomaille, jos passi on voimassa lähdön hetkellä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut